Harjoitusottelut ovat tältä erää historiaa. Runsaan viikon kuluttua keskiviikkona 5. helmikuuta mennäänkin sitten jo tosissaan. Siitä kolme päivää ja ruuvia kiristetään – jos mahdollista – vieläkin enemmän.
Nöyrää työntekoa on edessä vielä rutkasti, mutta kiistaton tosiasia on se, että kalenteri juoksee yhä vain kiihtyvää tahtia kohti huhtikuista Veikkausliiga-avausta. Silloin on oltava valmiina.
Edessä on haastava kausi, eikä ainoastaan kalkkiviivojen sisäpuolella. Pitkään askarruttanut olosuhdekysymys on tällä kaudella kenties akuutimpi kuin koskaan. Veikkausliigassa homman tulee toimia pääsarjan edellyttämällä tavalla. Seuratasolla tämä on totta kai huomioitu, mutta stadionin puuttuessa se ei vielä yksistään riitä. Tarvitaan kollektiivista sitoutumista koko kaupungin yhteiseen juttuun. Suomalainen ilmasto kun ei ole se kaikkein ennalta arvattavin.
– Hiihtostadioninakin palveleva tekonurmi on keväisin usein viimeisiä lumisia paikkoja koko kaupungissa. Nyt kaupunki kuitenkin tietää mitä on tulossa, joten eiköhän silläkin suunnalla olla hereillä. Jos ei tässä nyt kovin paljon enempää lunta sada, niin kaikki on huhtikuussa kunnossa, uskoo SJK:n joukkueenjohtaja Jari Kujala.
– Haasteita meillä riittää sekä tekonurmella että Keskuskentällä, se on selvää. Joka peli on projekti, Kujala jatkaa.
Kumpikaan pelialustoista ei ole lämmitetty, ja valaistuksessakin riittää toivomisen varaa. Mutta entäpä se stadionprojekti? Keväällähän sen on tarkoitus alkaa. Tuleville kausille olosuhdeasiat hoituvat sen myötä kuntoon kertaheitolla. Palataanpa kuitenkin vielä tähän alkavaan kauteen.
Syksyn viimeinen kotipeli pelataan liigan päätöskierroksella 25. lokakuuta. Entä jos talvi tuleekin aikaisin ja Keskuskenta?n pelikelpoisuus heikkenee merkittävästi? Missä silloin pelataan, kun varakenttä on rakennustyömaa?
– Se onkin hyvä kysymys. Kyllä me kuitenkin siitä lähdemme, että oli Keskari missä kunnossa tahansa, niin siellä pelataan. Toki jos lunta on puoli metriä, niin sitten menee mielenkiintoiseksi, Kujala naurahtaa.
SJK:n päänäyttämönä Veikkausliigassa toimii Seinäjoen Keskuskenttä
Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku
SJK on jo hyvän aikaa sitten ilmoittanut, että liigaan ei lähdetä vain selviytymään. Tavoitteena on myös menestyä. Menestyksen edessä on kuitenkin 11 muuta seuraa, jotka on kyettävä kesän edetessä nujertamaan. Yksi näistä seuroista on kaupunkilaisten – siis potentiaalisten katsojien – silmissä ylitse muiden. Tilanne on hyvin tiedossa myös toimistolla ja pukuhuoneessa: ajatellaanhan niissä täsmälleen samoin.
– Meillä oli spesiaalitoive siitä, että saisimme kohdata VPS:n kotona touko-syyskuussa. VPS kuitenkin sytyttää paljon Jaroa enemmän – eikä vähiten siksi, että Vaasa on lähempänä. Luin myös Sillanpään Henrin kommentin tästä samasta asiasta, ja ihan yhtä innoissaan silläkin suunnalla tunnutaan olevan, Kujala kertoo.
Toive ei kuitenkaan mennyt läpi, sillä VPS-kotiottelu on edessä vasta 3. viimeisellä ottelukierroksella lokakuun alussa. Jaro sen sijaan kohdataan kotona kahdesti, toukokuussa ja elokuussa. Kujala löytää asiasta positiivisenkin puolen.
– Jos olemme silloin lokakuussa mitalitaistossa mukana, tupa on aivan varmasti täynnä. Epäilemättä näin.
Täynnä se on myös heinäkuisessa KuPS-ottelussa, ainakin viime kauden perusteella. Ottelu pelataan Tangomarkkinoiden aikaan lauantaina. Myo?s tämä oli tietoinen toive seuran suunnalta ja se meni myös läpi.
– Kaupungissa on tuon viikonlopun aikana suuri määrä ihmisiä, joita kiinnostaa tangon lisäksi myös jalkapallo. Tuon katsojapotentiaalin me haluamme ilman muuta hyödyntää, Kujala selventää.
Muita läpi menneitä toiveita olivat muutamien yleisurheilukilpailujen aikaiset vierasottelut ja etenkin pesäpallon Itä–Länsi-viikonlopun ottelun pelaaminen vieraskentällä.
Kotiotteluiden runkopäiväksi toivottiin lauantaita, mutta kaikkiaan 16 kotiottelusta ainoastaan 4 pelataan lauantaina.
– Seuroilta tulee nykyään varsin paljon toiveita. Suuri osa niistä liittyy paikallisiin tapahtumiin tai muuten markkinoinnillisiin toimenpiteisiin. Pyrimme ne huomioimaan mahdollisuuksien mukaan, mutta läheskään aina se ei ole mahdollista, valottaa Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa.
Viime kaudella Ykkösessä SJK:n katsojakeskiarvo oli noin 2000 ihmistä / peli ja yleisöennätys syntyi Haka ottelussa, jota oli seuraamassa lähes 5000 katsojaa.
Kumarra yhtäälle, pyllistät toisaalle
SJK ei ollut ainoa joukkue, jonka toiveet jäivät alkuviikosta julkaistussa otteluohjelmassa osittain toteutumatta. Kauden kalenteri saa kritiikkiä osakseen vuodesta toiseen, mikä on toki enemmän kuin ymmärrettävää: kun kumarrat yhteen suuntaan, pyllistät samalla toiseen.
– Kaiken kaikkiaan otteluohjelman rakentaminen on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jossa pienikin muutos vaikuttaa yleensä useamman joukkueen toimintaan. Moni ei näe tässä tapauksessa metsää puilta, vaan keskittyy ainoastaan omalta kohdalta epäedullisen kalenterin haukkumiseen, Marjamaa toteaa.
– On totta, että päätökset ovat aina joillekin hyviä ja toisille huonoja, mutta uskon kuitenkin, etta? pitkässä juoksussa nämä tehdyt päätökset meneva?t aika lailla tasan, Marjamaa jatkaa.
Keskustelua aiheesta on Marjamaan mukaan kuitenkin syytä käydä, kunhan se säilyy asiallisena. Muun muassa HJK:n faniryhma? teki liigalle taannoin ehdotuksen otteluohjelman kehittämiseksi, ja tähän Marjamaa kannustaa myo?s muita.
– Palautetta sekä hyvin pohjustettuja ja perusteltuja ehdotuksia kuulemme mielellämme myo?s jatkossa.
Kannattajaryhmät toivovat usein lisää lauantaipelejä, heille tärkeiden vierasreissujen tähden. Marjamaa heittääkin tässä palloa kannattajaryhmien suuntaan ja toivoo perusteltuja ehdotuksia otteluohjelman parantamiseksi tulevaisuudessa.
Palapeliä
Marjamaan toteamusten perusteella on helppo verrata otteluohjelman rakentamista palapelin kokoamiseen: ensin etsitään kulmapalat, sen jälkeen vähitellen muut reunapalat ja lopuksi täytetään keskusta.
Veikkausliigan otteluohjelma -nimisen palapelin rakentaminen aloitetaan hyvissä ajoin. Edellisen kauden päättyessä seuraavan vuoden kalenterin valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Otteluohjelmaa kasataan rinnakkain muiden liiton sarjojen kanssa, jotta turhilta päällekkäisyyksiltä vältytään.
Palapelin tärkein osa – kulmapalat – on europelien ja maaotteluiden päivämäärät. Ne luovat raamit, joiden mukaan kalenteri lähtee rakentumaan.
Esimerkiksi maaotteluissa pelaajien on oltava maajoukkueiden käytössä tiettyyn aikaan. Ystävyysotteluissa raja on 48 tuntia ja karsintaotteluissa peräti 96 tuntia ennen ottelua. Liigaotteluiden järjestämistä näiden määräaikojen sisällä ei ole varsinaisesti kielletty, mutta liigalla on selvä kanta asiaan.
– Etenkin U21-joukkueessa on suuri määrä meidän liigapelaajia, joten on urheilullisesti väärin, jos tietyt joukkueet joutuvat pelaamaan ilman näitä maajoukkueen palveluksessa olevia pelaajiaan, Marjamaa selventää.
Heinäkuun alussa mukaan kuvioon tulevat europelit. Runkopäiviä näille otteluille ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. UEFAn sääntoöjen mukaan yksikään kansallinen sarja ei saa järjestää otteluitaan näinä päivinä. Syy tähän on puhtaasti rahallinen.
– Europelien tv-oikeudet pyörivät sadoissa miljoonissa, ellei jopa yli miljardissa eurossa ja siksi tarjolla ei saa olla mitään kilpailevaa tuotetta, Marjamaa perustelee.
Nämä keskelle viikkoa ajoittuvat europelit pakottavat niihin osallistuvat suomalaisjoukkueet pelaamaan omat ottelunsa tiettyinä viikonpäivinä, sopivan lepoajan varmistamiseksi.
Oman mausteensa soppaan tuo myös olosuhdekysymys. Pelipaikat ovat monilla paikkakunnilla muidenkin lajien ja tapahtumien käytössä. Lisäksi etenkin alkukaudesta pelit pyritään sijoittamaan paikkakunnille, joissa alustat ovat todennäköisimmin pelikelpoisia.
– Tämä keinotekoinen järjestely aiheuttaa sen, että tilanne kertautuu jossakin vaiheessa kautta niin, että joukkueet joutuvat pelaamaan peräkkäisiä otteluita samoja vastustajia vastaan, Marjamaa valaisee.
SJK:n nousu puolestaan tarkoittaa sitä, että paikallisotteluita liigassa pelataan enemmän kuin aikaisemmin. Pääkaupunkiseudun, Turun ja Pohjanmaan joukkueiden kotipelit on pyritty sijoittamaan eri ajankohtiin, jotta alueellinen yleisöpotentiaali saadaan hyödynnettyä jokaisella ottelupaikkakunnalla.
Veikkausliigan otteluohjelmaa tehdessä pitää olla tarkkana, että kaikki mahdolliset esteet tai yllätykset voidaan välttää.
Kuten edellä hahmotellusta rakennusprojektista ilmenee, on täysin mahdotonta saada aikaan kaikkia seuroja tyydyttävää otteluohjelmaa. Tampereella viikko sitten järjestetyssä kauden avaustilaisuudessa Marjamaa kertoi seuraihmisille, että liiga on tehnyt otteluohjelman rakentamisessa parhaansa. Tämä nieltiin mukisematta myös SJK-leirissä.
– Mitä siellä tuli muiden seurojen edustajien kanssa juteltua, niin eiva?t hekään kaikkia toiveitaan läpi saaneet. Turha tässä on kissaa nostaa pöydälle, Kujala kertoi.
Näinhän se toden totta on. Voitot ja mestaruudet ratkaistaan kalkkiviivojen sisäpuolella. Pitkän – tällä kertaa enna?tyspitkän – kauden aikana joukkueelle kuin joukkueelle tulee eteen nousuja ja laskuja. Se, joka onnistuu käsittelemään laskusuhdanteet oikein ja kääntämään kurssin takaisin kohdilleen, on lokakuussa vahvoilla. Sarjataulukko ei valehtele, niinhän sitä sanotaan.
Nyt käännetään katseet reilun viikon päässä odottavaan Liigacup-avaukseen. KuPS -ottelun perusteella ollaan hyvin aikataulussa.
Kirjoittaja
Mikko Hyytiä
Journalistiikan opiskelija
Tampereen yliopisto
