Seinäjoen Palloseuran perustamisesta on tänään kulunut tasan 90 vuotta. SePS perustettiin 17. helmikuuta vuonna 1930 Seinäjoen Yhteiskoulun tiloissa. Samalla vasta perustettu seura liittyi Suomen Palloliiton jäseneksi ja otti paikan sen alaisista sarjoista. Vuonna 2007 SePS:n seuraaja Sepsi-78:n ja TP-55:n yhdistettyä voimansa, perustettiin SJK, joka pelaa edelleen tuolla samalla SePS:n aikoinaan vastaan ottamalla sarjapaikalla.
Alunperin vihreissä paidoissa pelannut SePS oli kahden lajin seura. Sen päälaji oli jääpallo, mutta jalkapallo oli alusta alkaen mukana. Myöhemmin jalkapallo kasvoi jääpallon edelle ja jääpallo jäi lopulta kokonaan toiminnasta. SePS oli samalla Seinäjoen alueen ensimmäinen jalkapallon erikoisseura, joskin jalkapalloa oli pelattu alueella epävirallisesti jo aiemmin.
SePS toi Seinäjoelle myös sen ensimmäisen menestyksen jalkapallossa, kun vuonna 1973 joukkue eteni Suomen Cupin finaaliin, pudottamalla välierissä Valkeakosken Hakan. Finaalipaikka oli pieni sensaatio, sillä SePS oli vielä tuolloin Suomen toisen sarjatason joukkue. Joukkueen tähtenä toimi maalitykki Pentti Toivola, joka pelasi urallaan myös Suomen A-maajoukkueessa. 70-luvun alussa myös Seinäjoen Keskuskentän lehterit pullistelivat väkeä ja parhaimmillaan katsojia oli kolmisen tuhatta peliä kohden. SePS eteni Suomen Cupin finaaliin uudelleen vuonna 1977 ja vaikka se hävisi finaalissa Valkeakoksen Hakalle, sai se paikan Eurooppaan, vuoden 1978 Cup-voittajien Cupiin.
Vuonna 1977 SePS:n pyörittämä bingotalo joutui kuitenkin talousvaikeuksiin ja meni konkurssiin – Samalla meni nurin myös perinteinen yhdistys. SePS:n pelaajista ja tukijoista koostunut ryhmä toimi kuitenkin nopeasti ja perustettiin uusi yhdistys nimellä Sepsi-78. Se otti myös SePS:n sarjapaikan haltuunsa Suomen toiseksi korkeimmalta sarjatasolta. Harmillisesti uusi yhdistys ei kuitenkaan ehtinyt rekisteröityä tarpeeksi nopeasti ja Suomen Cupin finaalin kautta saatu Eurocupin paikka meni sivusuun.
Siniseksi peliasun värit vaihtanut Sepsi-78 toi myöskin Seinäjoelle jalkapallomenestystä, noustuaan pääsarjaan vuonna 1980 ja se pelasi siellä kolmen kauden ajan. Seuran riveistä nousi esiin tulevia legendoja, kuten Hannu ”Köppä” Rajaniemi, Olavi Linjamäki, Tapio Haavisto ja Mikko Lampi. Yhtenä Suomen kenttien kovimpana ulkomaalaisvahvistuksena muistetaan Unkarin maajoukkuetähti Ferenc Bene, joka oli voittanut maalikuninkuuden Tokion Olympialaisissa vuonna 1964. Bene pelasi Seinäjoella kahden kauden ajan.
Vuonna 1955 oli Seinäjoelle perustettu myös toinen jalkapalloon keskittynyt seura, Törnävän Pallo-55. Eli tutummin TP-55, joka myöhemmin vaihtoi markkinointinimensä TP-Seinäjoeksi. Myös TP-55 viettää tänä vuonna juhlavuottaan, kun sen perustamisesta tulee täyteen 65 vuotta. Myös oranssipaitainen TP-Seinäjoki toi Seinäjoelle jalkapallomenestystä, ja se pelasi Suomen pääsarjassa kaudella 1997. TP-55 vaihtoi yhdistyksen nimen SJK-juniorit ry:ksi ja yhdistys pyörittää tänä päivänä SJK:n junioritoimintaa.
Molempien seurojen kotikaupunkina toimiva Seinäjoki sai kaupunki-statuksen tasan 60 vuotta sitten. Onkin sopivaa, että molempien Seinäjoen isojen jalkapalloseurojen juhlavuosi on juuri nyt. Samalla tänä vuonna tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun edellisten seurojen jälkeläinen SJK, voitti ensimmäisen Suomen mestaruuden pohjalaiskaupungille. SJK tulee huomioimaan tulevan kauden aikana niin omaa kuin sen edeltäjien saavutuksia monin eri tavoin.
90-vuotisjuhliaan viettävän SePS:n legendat kokoontuvat tänäkin vuonna SJK:n kotiotteluun yhdessä. Tämä perinne näkyy katsomossa seuralegendojen sinisenä blokkina OmaSp Stadionin katsomossa. Päivän isäntänä toimii SJK:n puheenjohtaja Raimo Sarajärvi, joka on itse edustanut pelaajana Sepsi-78 ja ollut myös seuran kapteeni.
Erittäin hyvää vuosipäivää Seinäjoen Palloseuralle ja kiitos siitä, että me SJK:ssa voimme jatkaa teidän viitoittamaa tietä.
SePS ja Sepsi-78:n legendat SJK:n pelissä tuttuun tapaan viime kesänä 2019. Kuva Studio Street, Marko Koivuporras.
