Putoamistaisto Hietalahdessa
Kuvottavaa sanoa, mutta sunnuntai-iltana Vaasan Hietalahdessa pelataan putoamistaistelun kannalta kohtalaisen tärkeä kamppailu. Ei tässä näin pitänyt käydä Kakkosen Lohko C:n taisteluissa. Ei ollenkaan. Sen enempää Seinäjoen Jalkapallokerhon kuin VPS-junioreidenkaan ei olisi kuvitellut olevan tässä tilanteessa tässä vaiheessa kautta.
Kerho se valahti taas pykälän alemmaksi sarjataulukossa lauantaina vaikkei edes pelannut. Viime viikolla joukkuetta Keskuskentällä nöyryyttänyt JBK nimittäin kyykytti Oulun Palloseuraa 5-2 ja paineli ohi niin, että savuvana jäi jälkeen. Nyt perässä onkaan enää neljä joukkuetta, eli kylmä rinki ei kuin hyytyy.
Yksi noista neljästä joukkueesta on juuri VPS-j. Kerholla pisteitä on 24 ja hallussa vaatimaton 10. sija. Se ei taida erityisen paljon aiheuttaa henkselien paukuttelua, eikä syytä rintalihasten röyhistelyyn. VPS-j puolestaan on saalistanut 16 pistettä ja luonnollisesti niistäkin kolme Kerholta käytyään pokkaamassa pisteet Keskarilta lukemin 3-2.
Jo nyt voidaan todeta, ettei Kerholla ole mitään mahdollisuuksia päästä sen enempää joukkueen sisäiseen tavoitteeseen kuin siihenkään, minkä seuran hallitus asetti ennen kauden alkua. Molemmat olivat mahdollisuuksien rajoissa siinä vaiheessa kun niitä aseteltiin. Sen jälkeen on menty ojasta allikkoon ja sieltä vielä jonnekin, josta on vain yksi tie ylöspäin. Sen tien pitäisi kiinnostaa Kerhon pelaajistoa, sillä heidän harteillaan on melko lailla paljon: seinäjokelaisen jalkapallon tulevaisuus.
Moni on ääneensä kysellyt, että mikä tässä hommassa mättää. Siihen kun voisi tarjoilla kristallipalloa, josta vastaus löytyy, asiat olisi jo korjattu. On myös kysytty, että mikä näitä pelaajia oikein vaivaa. Paha sanoa. Vaivaako heitä mikään? Ollaanko sitä sitten oikeasti juuri sillä paikalla jolle kuulutaan? Välittääkö kukaan siitä? Kukaan muu kuin Klopit ja muutama lajiniilo, joiden elämässä jalkapallolla on rooli. Kiinnostaako pelaajia muu kuin se olematon korvaus minkä he saavat ja se, että on kivaa kun kaikilla on mukavaa? Halutaanko oikeasti mennä etiäpäin ja nostaa seinäjokelainen jalkapallo jonnekin vai potkiskellaanko tässä nyt vain kun joinakin päivinä se huvittaa ja toisina ei. Todella paha sanoa.
Ei siinä mitään väärää ole, että tykkää pelailla. Se on ihan hyvä homma ja huomattavasti suotavampaa kuin se, että ei tykkäisi edes pelailla. Silti tässä on jääty kaipaamaan isoa sydäntä. Suurta sitoutumista. Halua pelata sille mustalle paidalle, johon pukeudutaan. On kaivannut sitä, että voisi sanoa pelaajien jättäneen kentälle kaikkensa.
Kyllä sellaisiakin pelejä on nähty. Niitä vain on nähty kovin harvoin. Joidenkin pelaajien osalta ei ollenkaan, joiden kohdalta useammin. Kun pelataan sarjapaikasta toivoisi, että kaikki ne pelaajat, jotka ovat loistavia neuvottelupöydässä aina kauden jälkeen, olisivat loistavia kentällä tämän loppukauden ajan. Silloin olisi pelastettu se, mitä pelastettavissa on.
Mitäpä sitä jaarittelemaan turhia. Matsi pelataan huomenna klo 18.30 Hietalahdessa. Ne, joita homma kiinnostaa ovat paikalla ja tekevät parhaansa. Niin katsomossa kuin kentälläkin. Sellaisia ihmisiä on, joita Seinäjoen jalkapallon tulevaisuus kiinnostaa. Sopii toivoa, että niitä löytyy myös kentältä.op”
