“Pikkupoika” lähti mukaan
PK-35/VJS – SJK 0-7 (0-5)
07 min 0-1 Petter Meyer
21 min 0-2 Arttu Seppälä
26 min 0-3 Patrik Lomski
32 min 0-4 Patrik Lomski
42 min 0-5 Petter Meyer
51 min 0-6 Mikael Muurimäki
92 min 0-7 Petter Meyer
Kerho otti ensimmäisen pyttynsä melkoisen ylivoimaisen esityksen jälkeen Helsingin Pallokentällä.
Joukkue kaatoi Suomen Cupin Pikkufinaalissa vantaalaisen PK-35/VJS:n tyrmäävästi ladottuaan jo ensimmäisellä puoliajalla viisi osumaa.
Ottelusta ei muodostunut minkäänasteista trilleriä, sillä hyvin kamppailuun valmistautunut Kerho oli täysin omaa luokkaansa pelissä. Matsi oli ohi jo puoliaikaan mennessä ja toinen jakso olikin lähinnä, pelailua.
Ottelun maalikarkelot alkoivat jo seitsemännellä minuutilla Mikael Muurimäen heitettyä sivurajan rangaistusalueelle, missä pallo meni ohi Mikko Väänäsen suoraan Petter Meyerille, joka iski alkutahdit maalijuhlalle.
Vaikka isäntäjoukkueena ottelussa esiintynyt PK-35/VJS olikin varsin taitavista nuorista koostuva Kolmosen joukkue ja ensimmäisen vartin verran pelissä ihan kivasti mukana, se hävisi kamppailun selvästi fysiikassa, kokemuksessa ja tempossa.
Lisää jäähilettä isäntänä esiintyneen vantaalaisjoukkueen niskaan tuli parinkymmenen minuutin pelin jälkeen, jolloin viimeistelyvuorossa oli Arttu Seppälä. Seppälän tarkkaan alanurkkalaukaukseen esityn teki taas todella oivallisessa kunnossa ollut Mikael Muurimäki.
Tappotahti jatku vain viisi minuuttia edellisestä osumasta Patrik Lomskin toimesta. Christian Sundin syöttämä pallo haltuun laidassa, terävä leikkaus keskelle ja komea tulitus muutti numerot jo lukemiin 3-0.
Ottelun neljäs maali saattoi hyvinkin olla päivän komein. Pohjustuksen osumaan rakensivat pakin tontiltaan vauhdilla ylös noussut Mikko Väänänen ja ensimmäisen maalin tehnyt Petter Meyer. Kattauksesta pääsi nauttimaan Patrik Lomskin tulittamalla päivän toisen maalinsa.
Ottelun voimakaksikkona häärännyt kärkipari Mikael Muurimäki – Petter Meyer oli asialla myös puoliajan viimeisessä ja samalla ottelun viidennessä osumassa. “Mikki” ja Arttu Seppälä rakensivat paikan Meyerille, joka viimeisteli päivän toisen maalinsa.
Tauon jälkeen Kerholta löytyi vielä pikkuisen intoa, sillä vain kuusi minuuttia puoliajan jälkeen Patrik Lomskin ja Petter Meyerin toimittua nyt alustajina. Mikael Muurimäki pääsi puolestaan kruunaamaan päivänsä maalilla kolmen syötön lisäksi.
Maalin jälkeen Kerho vaihtoi kerralla kolme pelaajaa. Pitkään sivussa ollut Tiitus Lehtinen palasi toppariksi Chris Cleaverin rinnalle ja Mikko Ylihärsilä nousi keskikentälle Christian Sundin kaveriksi. Samalla Johannes Saranpää otti vasemman linkin tontin Patrik Lomskin, Timo Rauhalan ja Mikael Muurimäen jätettyä kentän. Näin samassa rytäkässä Ville Ylinen siirtyi “Tinken” tontille pakiksi ja palettia oli pistetty hiukan uuteen muotoon.
Isäntäjoukkue saikin pelistä hiukan enemmän otetta kuuden maalin tappioasemassa ja homma helpottui heidän kannaltaan siinä mielessä lisää kun Christian Sund jätti kentän taitettuaan nilkkansa. Kerho pelasi viimeiset 20 minuuttia vajaalla, koska vaihdot oli jo suoritettu. Pahasta vammasta ei kuitenkaan varmasti ollut kyse, sillä “Kisu” arveli olevansa treeneissä normaalisti alkavalla viikolla.
Matsin viimeinen maali nähtiin kun lisäaikaa oli pelattu jo pari minuuttia. Erittäin voimakkaasti ottelussa noussut Mikko Väänänen tarjoili pallon “Petskulle”, joka iski kauden toisen hattutemppunsa virallisissa otteluissa nostaen samalla maalisaldonsa jo 20 osuman paremmalle puolelle.
Vaikka joukkueiden välillä olikin selkeä ero, nuoria vantaalaispoikia ei ole syytä dissata tai arvostella turhan rajusti. Joukkue nimittäin lähti rohkeasti pelaamaan omaa peliään uskoen siihen. Nyt vain tuo pelitapa ei riittänyt, koska Kerho oli liian vahva. On kuitenkin kunnioitettavaa, ettei joukkue sortunut roiskimiseen, eikä minkäänlaisiin koiruuksiin oltuaan koko ajan vastaanottavana osapuolena.
Monella pojalla on tuosta ryhmästä vielä hieno tulevaisuus jalkpalloilijoina, sillä taitoa löytyi kiitettävästi.
Kerho tuli kuitenkin Suomen Cupin Pikkufinaaliin sen arvoisella tavalla hyvin valmistautuneena ja pelaten tosissaan. Aivan kuten pitääkin.
Viime kaudella Kakkosen Ilves hävisi Kolmosen Salpausselän Reippaalle vastaavassa ottelussa, joten ei näitäkään pelejä todellakaan paperilla voiteta.
Ottelu oli Kerholle oivallista valmistautumista tuleviin karsintoihin, jotka alkavat parin viikon kuluttua kunhan ensin käydään Vaasassa pelaamassa täysin merkityksetön matsi FC Kiistoa vastaan pois jaloista.
Yleisöä Pallokentän lehtereille oli kertnyt rahtusen alle 400 katsojaa, joista suurin osa pukeutui Kerhon väreihin.
Ottelu taisi muuten olla vasta kauden toinen matsi, jossa Kerho esiintyi poikkeuksellisesti kakkosasussaan, valkoisissa.
Pelissä Kerhon pelaajistosta huokui hyvä ja rento asenne, “mailaa” ei todellakaan puristettu. Maalinteko sujui prosentuaalisestikin oivallisesti, sillä paikkoja iskeä pallo verkkoon oli Kerholla ottelussa 14. Jos tuolla teholla mättää pelivälineen verkkoon, voi olla melko tyytyväinen.
PK-35/VJS sai ainoan todellisen paikkansa ensimmäisen puoliajan viime sekunneilla kulman jälkitilanteesta, jossa Timo Rauhala siivosi pallon ylähirren kautta väljemmille vesille pitäen Tuomas Karjanlahden maalin koskemattomana.
Pelaajia oli kokoonpanosta sivussa melkoinen liuta, mutta tämäkin ottelu kertoi, että materiaali kestää hyvin. Luis Fernandon nilkka ei pelaamista sallinut, Mika Johansson puolestaan ei voinut tässä pelissä pelata pelattuaan cupia jo MyPassa ja Aki Sipilää huilautettiin korttitilanteen vuoksi.
Sivussa olivat myös Lee Brennan, Matti Lähitie, Kalle Taimi, Jesse Jääskeläinen ja Toni Kujala.
Pytty oli Kerhon historian ensimmäinen saavutus. Mukana tuli 4000 palkintoshekki Palloliitolta. On kuitenkin muistettava, että nämä olivat vain oheistuotteita varsinaisten tavoitteiden lisäksi. Tosi pelit alkavat parin viikon kuluttua ja silloin mitataan joukkuetta uudemman kerran todella lujasti.
SJK: Tuomas Karjanlahti, Timo Rauhala (54. Tiitus Lehtinen), Chris Cleaver, Mikko Ylihärsilä, Mikko Väänänen, Patrik Lomski (54. Johannes Saranpää), Christian Sund, Ville Ylinen, Arttu Seppälä, Petter Meyer, Mikael Muurimäki (54. Teemu Penninkangas)
