Paljon paikkoja – ei tehoja
TP-Seinäjoki – HJK 0-2 (0-1)
04 min 0-1 Nnaemeka Anyamele
46 min 0-2 Youness Rahimi
TP-Seinäjoen B-junioreiden SM-karsintasarjan toinenkaan ottelu ei tuonut voittoa tilille.Wallsport Areenassa vieraillut viime kauden Suomen mestari, HJK, vei pisteet mennessää, vaikka kotijoukkue loikin ottelussa enemmän tekopaikkoja.
Toisaalta, pelillisesti vieraat olivat kyllä vastaavasti kotijoukkuetta etevämpiä. Siinä valossa jalkapallojumalat todellakin irvailivat urakalla, sillä ei HJK:lla ollut todellisia tekopaikkoja kuin 3-4 koko matsissa ja joukkue iski niistä hurjalla prosentilla jaksojen alussa kahdesti.
Ensimmäisen maalinsa vieraat tekivät jo ottelun neljännellä minuutilla alituiseen päänsärkyä kotijoukkueen oikealle laidalle aiheuttaneen Nnaemeka Anyamele ntultua väkisin läpi ja lauottua nopeasti ja terävästi pallon takakulmaan.
Oli kotijoukkueen onni, että vierasjoukkue päätti vaihtaa taiturin pois ensimmäisen puoliajan jälkeen, vaikka ei toinen jakso sen paremmin kotijoukkueelta alkanut. Peliä ei oltu ehditty pelata kuuttakaan minuuttia kun alakerta sähläsi ja Youness Rahimi kiitti tarjoilusta tykittäen pallon yläpesään.
Kummassakaan maalissa ei luokkaretken sijaan SM-sarjapalloilua nauttineen Tuomas Karjanlahden ollut oikein mitään saumaa ehtiä pallon tielle.
Kotijoukkue sai kyllä kertaalleen pallon vieraiden maaliinkin, mutta Joonas Kuivalaisen osuma taisi sittenkin olla paitsio, aivan kuten myös pallojuristit tuomitsivat. Viimeistelyä edelsi Henri Huillan pusku, joka osui harmillisesti tolppaan. Pelikellossa oli tuolloin 50. minuuttia, eli kaikki eväät takaa-ajoon olisi olleet katettuna.
Vajaat kymmenen minuuttia tuosta hässäkästä Jesse Jääskeläinen sai jonkin asteisen aktiviteettisähköiskun pistäen pystyyn mainion esityksen taistellen pallosta fyysisesti todella rajusti. “Tykin” luomaa paikkaa ei vain kukaan saanut sohittua maalinedestä inessiiviin.
Kokonaisuutena kotijoukkueen peli vaikutti turhaan herostuneelta. Vaikka HJK saattoikin olla yksilötasolla selkeästi laadukkaampi ryhmä, sekään ei ollut ollenkaan ylivoimainen nippu. Laaja ja laadukas ryhmä, kyllä. Se puolestaan tarkoittaa, että kotijoukkueen parhaimmiston on jatkossa oltava jokaisessa pelissä parhaassa iskussaan ja mieluusti vielä venyttäväkin.
Nyt todellisia venyjiä oli niukasti. Osa niistä pelaajista, joilta vastuunkantoa olisi vaadittu ja vaaditaan jatkossa, alisuoritti tällä kertaa. Osa pelasi kyllä miltei omalla tasollaan, mutta kukaan ei noussut selkeästi ihan päälliköksi.
Veli-Pekka Pajula ja Joonas Kuivalainen tekivät Jesse Jääskeläisen tavoin aivan silmittömän määrän työtä. Ei voi moittia Henri Huillan panosta alakerrassa tai Aleksi Ahteen työmäärää keskikentälläkään. Silti… Niin, silti kaipaisi pelaajilta vieläkin enemmän.
Oli syy sitten ihan mikä hyvänsä, monella pelaajalla ensimmäinen kosketus palloon oli sangen usein täysin luokaton. Jos pallo olisi jäänyt haltuun, olisi peli edennyt, tekopaikka syntynyt, keskitys lähtenyt.. Nyt näin ei käynyt, vaan pallot karkailivat aivan luvattoman usein.
Missään tapauksessa ei kannata lähteä ostamaan säkkejä uusiksi asuiksi, sillä ei peli aivan niin toivotonta kuitenkaan ollut. Tekopaikkoihin päästiin varsin laadukasta joukkuetta vastaan. Jatkossa on viime syksynä mitalinmakuisia maaleja tulittaneen Erno Ruismäen oltava se sama maaliahne pelaaja, joka nähtiin viime kaudella. Vastuu on suuri ja siinä katsotaan onko miehestä ottamaan se sama rooli, jonka hän jo kerran on täyttänyt. Toki samaa voi sanoa monesta muustakin pelaajasta muilla paikoilla. Jonkun nyt vain on pistettävä pelivälinettä pesäkkeeseen, sillä maaleilla voitetaan pelejä.
TP-Seinäjoki: Tuomas Karjanlahti, Sami Viljanen, Henri Huilla, Tommi Kukila (72. Pekka Jaskari), Raitt Peltoja, Veli-Pekka Pajula, Jesse Jääskeläinen, Aleksi Ahde, Akseli Metsä-Ketelä (57. Matti Rajala), Joonas Kuivalainen, Erno Ruismäki (61. Antti Viita)
