Painajaismainen pohjakosketus
TUS – SJK 3-2 (0-1)
25 min 0-1 Petri Huttu (rp)
50 min 0-2 Tommi Haanpää
60 min 1-2 Olexandr Stolyarov
66 min 2-2 Sanjay Gonsalves
69 min 3-2 Andriy Fadeichev
Jos reilu viikko sitten Kerhon musta-asuinen joukkue kyykytti oululaista muukalaislegioonaa Castrnin kentällä nöyryyttävästi, konttasi sama ryhmä nyt kerta kaikkiaan hävettävällä tavalla Teerijärven Forsbackan nurmella heikon TUS:n vieraana.
On suorastaan käsittämätöntä, miten joukkue pystyy viikon sisällä kadottamaan täysin otteensa. Tai pikemminkin, on käsittämätöntä, miten Oulussa juhlinut joukkue, joka hankkiutuu kahden maalin johtoon vieraskentällä, pystyy munimaan totaalisesti ottelun sarjan heikointa joukkuetta vastaan vajaassa kymmenessä minuutissa hukaten täydellisesti konseptinsa.
Se ei riitä selitykseksi, eikä puolustukseksi, että tuomaristo oli pelistä ulkona pahemman kerran. Sekään ei riitä selitykseksi, että pelattiin toisen valmistajan palloilla, joiden käyttäytyminen ei ehkä ollut samanlaista kuin niiden, joihin on totuttu.
Liekö niin, että sarjataulukko oli opeteltu hyvin ja mielessä oli TUS:n murskaus kotikentältä? Ehkä kahden maalin johtotilanne pisti jo mielissä myhäilemään. Oli syy mikä tahansa, esitys oli Kerhon osalta säälittävän heikko ottelun toisella puoliajalla tai tarkemmin minuuttien 60-69 välillä. Sinä aikana isäntäjoukkue iski voittoon tarvittavat maalit vieraiden seuratessa lähietäisyydeltä huikeaan vauhtiin ja taisteluun innostuneen vastustajan temmeltämistä.
Vieraille suorastaan tarjottiin mahdollisuutta uusia kevätkierroksen murskajaiset, mutta ontuva viimeistely ja avustavana esiintyneen Timo Känsäkankaan poikkeuksellisen onneton pelinluku paitsiotilanteiden tulkinnassa veivät siihen mahdollisuudet. Eipä ihme, että miehelle naureskelevat paikallisetkin ihan avoimesti.
Jo reilun viiden minuutin jälkeen Juha Etelä-Aholla oli loistava tilaisuus viedä vieraat johtoon Ville Pajulanhyvästä keskityksestä, mutta pusku suuntautui taivaan tuuliin. Vartin jälkeen Petri Hutun keskitykseksi tarkoitettu pallo puolestaan kolisutti ylähirttä.
Pelikellon oltua 25. minuutilla, sai vierasjoukkue rankkarin TUS:n puolustajan torjuttua laukauksen käsillään. Pilkulta Petri Huttu viimeisteli kauden kuudennen osumansa.
Kotijoukkue pystyi luomaan ensimmäisellä puoliajalla vain hajanaisia yrityksiä ja niistäkin suurimman osan tarjoili vierasjoukkue heikkojen syöttöjensä vuoksi. Yksi tällaisista syötöistä oli aiheuttaa pienimuotoisen kriisin noin 34. minuutilla, mutta Henri Saranpää kaatoi TUS:n pelaajan kortin arvoisesti pelastaen Kerhon paljon pahemmalta.
sangen sallivaa tuomarilinjaa suosinut Suad Lulic ei paljonkaan piitannut siitä, miten isäntäjoukkueen pelaajat ajelivat sukille tuon tuosta. Kenties se oli taktinen valinta isänniltä, sillä tuli mieleen, että tuolla pelillä TUS onnistui ottamaan terän pois pehmoleluja muistuttaneilta vierailta.
Vaikka Kerho iskikin heti toisen puoliajan alussa mennen kahden maalin johtoon, vaikutti siltä kuin tuo osuma olisi ollut lopun alkua. Tilanteessa Ville Pajula pelasi Tommi Haanpään nokikkain Andreas Kaitajärven kanssa ja tällä kertaa Haanpää käytti paikkansa kylmän viileästi edukseen.
Maali jälkeen isännät pääsivät kuitenkin koko ajan paremmin pelistä jyvälle. Kymmenen minuuttia myöhemmin syntyi kavennus kun Olexandr Stolyarov viimeisteli maalin läheltä kulmurin jälkitilanteesta. Vain kuusi minuuttia myöhemmin peli oli tasan Sanjay Gonsalvesin lauottua komeasti huikean vedon Kerhon maaliin vapaapotkun jälkitilanteesta.
Kolmas maali oli todella kirvelevä ja se menee totaalisesti erotuomari Lulicin piikkiin siinä mielessä, että vapaapotkua, josta osuma syntyi, ei olisi koskaan pitänyt antaa. Tiitus Lehtinen oli siivonnut irtopallon pois rangaistusalueen rajoilta TUS:n pelaajan juostua suoraan päin Lehtisen ojennettua jalkaa. Kaveri heitti yhden parhaista “kuolevista joutsenista” mitä Kakkosessa on koskaan nähty ja Lulic meni totaalisesti halpaa antaen kaiken kukkuraksi Lehtiselle varoituksen.
Yksi isäntien viidestä ulkomaanavusta, Andriy Fadeichev, tulitti pallon Kerhon maaliin vieden isännät johtoon. Maali jäi myös ottelun voittomaaliksi.
Kerho sai pelin tuon maalin jälkeen jälleen kontrolliinsa, mutta pallon pyörittäminen ei tuottanut tulosta, vaikka pari paikkaakin toki saatiin aikaiseksi.
TUS tuli otteluun revanssihenkisellä otteella ja heräsi toisella puoliajalla taistelemaan tosissaan. Ryhmä ei taidollisesti huimaa, mutta asennetta oli vaikka muille jakaa. Sääntöjen rajamailla pelaaminen oli myrkkyä vierasjoukkueelle, jolla meni sormi suuhun totaalisesti siinä vaiheessa kun pilli ei soinutkaan kovista otteista oletetulla tavalla.
Kerholla tuntuu olevan kahdet kasvot. Nyt nähtiin se synkeämpi puoli, mikä oli sinällään sääli runsaslukuisen vieraskannattajajoukon kannalta. Tällaisen peliesityksen jälkeen joukkue on jälleen pelaamassa vain sarjapaikastaan, vaikka tarjolla olisi ollut parempiakin sijoituksia.
Raati palkitsi kotijoukkueesta kolmella tähdellä upean voittomaalin tulittaneen Andriy Fadeichevin ja kahdella sakaraisella tällä kertaa varsin hyvin pelanneen maalivahti Andreas Kaitajärven, joka kevätkierroksen ottelussa lensi ulos Seinäjoella. Vieraiden ainoan sakaraisen kuittasi Petri Huttu. Oikeastaan vierasjoukkueesta ei kannata mainita juuri ketään, niin heikolta peli näytti Oulun matkan jälkeen, jolloin joukkue antoi todella vahvan näytön.
Jostakin on kaivettava edes hippunen tasaisuutta otteisiin. Tällaista tason heittelyä ei oikein jaksa millään ymmärtää viikosta toiseen.
SJK: Jyri Nieminen, Petri Huttu, Petri Niemi, Tiitus Lehtinen (v), Jani Asuintupa, Ville Pajula (v), Mikko Kärki (63. Jussi Kankaanpää), Marko Huttu (88. Jukka Yli-Renko), Henri Saranpää (v), Tommi Haanpää, Juha Etelä-Aho (89. Jukka-Pekka Salminen)
Kuvagalleria op”
