Oikeusmurha oululaiseen tapaan
SJK – OPS-jp 0-1 (0-0)
89 min 0-1 Aleksander Vuletic
Jalkapallo ei työvoittoja tunne. Seinäjoen Jalkapallokerho sai kokea sen kipeällä tavalla keskiviikkona Jouppilanvuoren Tekonurmella kun OPS-jp, tai Oululaisen Jalkapallo Tuki kuten kai seuran oikea nimi kuuluu, kävi hakemassa pisteet onnekkaasti matkaansa.
Kotijoukkueella oli ottelussa selvästi paremmat maalipaikat, mutta nyt kävi niin, ettei palloa saatu verkkoon. Se oli ensimmäinen kerta laatuaan tällä kaudella kun SJK jäi maaleitta sarjapelissä. Pisteiden menettämisen lisäksi Kerho koki kovia myös loukkaantumisten muodossa.
Jo viiden minuutin pelin jälkeen ensimmäinen kerholainen joutui jättämään kentän. Juha Etelä-Ahon takareisi sanoi työsuhteensa irti täysin normaalissa juoksutilanteessa ja vasta toista kertaa tällä kaudella aloituksessa ollut “Etsku” joutui jättämään kentän. Kymmenen minuuttia myöhemmin sattui aivan yhtä kipeästi, sillä maalivahti Jyri Nieminen loukkasi polvensa ilkeästi ja joutui tulemaan pois. Eikä siinäkään kaikki. Etutoppari Tiitus Lehtisen vanha reisivamma uusiutui jo 34. minuutilla.
Kun jo ennestään sivussa olivat Petri Niemi ja Toni Kujala, pimeni mustapukuisten taivas sään kanssa samaan tahtiin. Ja synkeämmäksi ehtoo vain kävi, sillä lopussa OPS-jp ratkaisi ottelun toisen puoliajan 44. minuutilla.
Sitä ennen Kerho kuitenkin dominoi toista puoliaikaa. Ensimmäisellä puoliajalla OPS-jp aloitti kamppailun vauhdikkaasti ja tuli voimalla, muttei kyennyt luomaan ainuttakaan selvää maalipaikkaa. Sama pätee myös kotijoukkueeseen. Maalipaikat olivat todella kortilla.
Toisella puoliajalla kentällä oli vain yksi joukkue, joka pyrki pelaamaan jalkapalloa, eikä se suinkaan ollut yhdistyneiden kansakuntien kokoontumisajon myötä paikkeille saapunut siniasuinen ryhmä. Vaikka vieraiden maalin tekikin Aleksander Vuletic, ainoat palkkansa oikeasti ansaitseva muukalaislegioonalainen ryhmästä ansaitsevat ovat Dragan Pejic, joka on pallon saadessaan vaarallinen, vaikkei tällä kertaa mitään saanutkaan aikaan, sekä etutopparina pelannut Nikola Markovic, joka on erinomaisen vahva ilmassa. Muut ovat todennäköisesti maassa turistiviisumeilla, sillä moisista esityksistä ei taatusti kannata maksaa palkkaa.
Jo toisen puoliajan toisella minuutilla Mikko Väänänen pelasi paikan Tommi Haanpäälle, joka ei aivan pystynyt yllättämään Bojan Cabakapaa vieraiden maalilla. Reilun tunnin pelin jälkeen oli kotijoukkueella puskupaikka, mutta Mikko Väänäsen suisto painui niukasti ohi.
Aika moni kotikatsomossa vaati rankkaria ottelun 68. minuutilla Nikola Markovicin kaadettua Mikko Väänäsen rangaistusalueella. Tilanne oli sellainen, että joku siitä olisi voinut pilkun puhaltaakin. Tällä kertaa Vesa Toivola ei niin tehnyt. Toivola hoiti pelin kyllä melko tyylikkäästi, vaikka vieraat hieman saivatkin vapauksia. Vaasalainen on silti ehdottomasti eliittiä näissä sarjoissa ja jos päättäjillä on järkeä päässään, pitäisi hänen kyllä päästä kokeilemaan osaamistaan ylemmäskin.
Tilanteesta tuli kulmuri, jonka jälkeen vaihdosta sisään tullut Mikko Kärki tulitti huikean kanuunan. Valitettavasti veto osui keskelle maalia. Jos se olisi mennyt metrinkin sivuun Cabarkapasta, olisi verkko heilunut. Tuloksena oli vain uusi kulmuri, jonka jälkeen Marko Huttu pääsi puskemaan hiuksenhienosti ohi takatolpan.
Ottelun ratkaisu nähtiin minuutti ennen peliajan umpeutumista. Vaihdosta kehiin tullut Matias Juntunen pääsi nousemaan Kerhon maalista katsottuna oikealta tulittaen luukulle, missä pallo ajautui Aleksander Vuleticille. Miehellä oli tyhjä maali edessään ja sinne se vain upposi verkkoon Kerhon harmiksi.
Todellinen oikeusmurha oululaiseen tyyliin. Eipä siitä voi juuri muuta sanoa. Työvoittoja ei todellakaan jaeta. Tappio jätti Kerhon ahdinkoon sarjan tyvipäähän, sillä neljästä ottelusta on tilillä vain kaksi vierastasapeliä.
Joukkueen asennetta ei voi moittia. Musta taisteli tänään kynsin hampain, tehden rajusti työtä. Pelaajat joutuivat väärille paikoille loukkaantumisten takia, eikä vaihtoja pystytty tekemään ottelun lopulla kun voimaa olisi tarvittu. Joskus kohtalo on todella oikullinen. Tälläkin kertaa arvon Rouva Fortuna tuntuu kääntäneen selkänsä totaalisesti miehille mustissaan.
Onnistujia joukkueessa oli tällä kertaa selvästi enemmän kuin Oulussa. Vaikka Johannes Saranpää palkinnotta jäikin, oli hänen pelissään selvästi ideaa, taitoa ja otetta. Velipoika Henri Saranpää sai kolme tähteä, mutta ratkaisutilanteessa ei kaasujalka osunut pedaalille, eli Matias Juntunen pääsi liian helposti vetopaikkaan. Silti “Hönö” pelasi kelpo ottelun keskikentällä. Myös Jukka-Pekka Salminen oli hyvä niin keskikentällä kuin topparinakin osoittaen juuri sellaista johtajuutta, jota on kaivattu. Mikko Kärki oli tasan niin äijämäinen tultuaan kehiin kuin on uskallettu odottaa ja toivoa. Jos tahti jatkuu samana, hyviä asioita tapahtuu varmasti, sillä myös Jani Asuintupa jatkoi luotettavia otteitaan.
Uskoa ei ole syytä menettää, eikä ole tarvetta panikoida. Pelejä on takana neljä ja jäljellä 22. Eiköhän se avausvoittokin tule. Niin pitää uskoa.
SJK: Jyri Nieminen (15. Matti Tervasmäki), Jani Asuintupa, Jukka Ahola, Tiitus Lehtinen (34. Mikko Kärki), Petri Huttu, Mikko Väänänen, Henri Saranpää, Marko Huttu, Johannes Saranpää, Jukka-Pekka Salminen (v), Juha Etelä-Aho (5. Tommi Haanpää)
Kuvagalleria op”
