Murskajaisten myötä lohkovoittoon
SJK – GBK 5-0 (3-0)
16 min 1-0 Patrik Lomski
30 min 2-0 Chris Cleaver
45 min 3-0 Aki Sipilä
66 min 4-0 Mikael Muurimäki
76 min 5-0 Mikko Väänänen
Asetelma lauantain Kakkosen Lohko C:n kärkiotteluun oli herkullinen. Seinäjoen Jalkapallokerho tarvitsi kaksi pistettä varmistaakseen lohkovoiton ja paikan Ykkösen karsinnoissa. Vierailija, Gamlakarleby Bollklubb, puolestaan tarvitsee edelleen pisteitä varmistaakseen paikkansa karsinoissa parhaana lohkokakkosena.
Tuon mielenkiintoisemmaksi ottelua ei olisi voinut ennakkoon muotoutua. Matsia ei syyttä hehkutettu. Sääli vain, että vierailija GBK ei kyennyt lopulta vastaamaan Kerhon peliin millään osa-alueella ottelun missään vaiheessa.
Kerho tyrmäsi totaalisesti viimeiset 11 ottelua tappioitta pelanneen vieralijansa latoen taululle kohtalaisen selvät numerot, jotka eivät jättäneet erityisen paljon selittelyille sijaa. Ero Kerhon ja kakkosena olevan GBK:n välillä on massiiviset 18 pistettä ja pelejä on edelleen viisi jäljellä.
Ennakkoon pelistä odotettiin tiukkaa vääntöä, olihan jännitteitä ilmassa monellakin tavalla. Kaikki toiveet jännästä matsista saatiin kuitenkin nakata kirjaimellisesti silppuriin, sillä yksi voiton arkkitehdeistä oli juuri Aki “Silppuri” Sipilä, Kokkolan oma poika, joka jo ennakkoon lupasi kyytiä Marianne-paidoille. Ja sitä kyytiä sitten tuli.
GBK:n alakerta ja nuori maalivahti Johannes Wentin joutuivat jo ensimmäisellä puoliajalla melkoiseen paineeseen ja vartin kohdalla loistavan ottelun pelannut vasen pakki, Mikko Väänänen, pelasi pallon boxiin Patrik Lomskille, joka kääntyi ja laukoi tolpan juureen johtomaalin isännille. Maali oli Lomskin toinen Kerhon asussa. Lomskin isoveli, Jozef, tuskin oli näkemäänsä tyytyväinen, sillä laukaus meni varsin helposti sisään.
Nelisen minuuttia myöhemmin Aki Sipilä pääsi alueelle ja olisi voinut viimeistellä kaikessa rauhassa, mutta turha odottelu antoi Ville Jylhälle mahdollisuuden pelastaa GBK:n. Hetkeksi.
Vaikka kaksi ensimmäistä osumaa menivätkin helposti nuoren Johannes Wentinin taakse, pelasti maalivahti kuitenkin GBK:n 19. minuutilla, jolloin Patrik Lomski oli jälleen pahanteossa. Paremmalla viimeistelyllä Kerho olisi voinut johtaa jo kolmella maalilla tässä vaiheessa.
Puolen tunnin kohdalla alkoi GBK:n korttitalo oireilla romahtamiseen viitaten. Kapteeni Chris Cleaver laukoi reilusta kolmestakympistä ja pallo upposi kuin ihmeen kaupalla verkkoon. Jos ei peli jonkun mielestä ollut jo tässä vaiheessa selvä, puoliajan lopun tapahtumat kertoivat sen, että viimeiset 45 minuuttia voidaan paistatella aurinkoisessa säässä nauttien höntsäilystä.
Ensin Misse Ebongue hukkasi vieraiden ottelun ainoan tekopaikan laukoen pallon takakulmasta seiväshyppypatjojen tuntumaan ja kun lisäaikaa oli pelattu minuutti, iski Aki Sipilä kauden kahdeksannen maalinsa Patrik Lomskin namupassista. Viimeistään tässä vaiheessa homma oli lopullisesti selvä.
Jos GBK:lla oli ensimmäisellä puoliajalla yksi paikka viimeistellä maali, toisella niitä ei ollut ainuttakaan. Kerholla paikkoja oli ensimmäisellä puoliajalla kuusi ja toisella saman verran.
Ero maalipaikkojen määrässä oli samaa luokkaa kuin ero pelissä kokonaisuutena. Luonnollisesti GBK:n otteissa näkyi keskikentän Tommi Halosen puuttuminen ja Chris Corcoranin loukkaantuminen jo ottelun 13. minuutilla. Toisaalta olipa Kerholtakin sivussa Timo Rauhala ja Daniel Caumo joutui jättämään kentän jo ennen puoliaikaa Matti Lähitien siirryttyä penkin puolelle tauolta.
Kesäkuussa GBK antoi miehen vastuksen Kerholle Kokkolassa, mutta nyt eroa joukkueiden välillä oli paljon. On hiukan ristiriitaista kun ei oikein osaa sanoa, oliko Kerhon esitys vain näin tyrmäävä, vai oliko GBK:lla kerrassaan sysimusta päivä. Joko tai tai sitten sekä että.
Joka tapauksessa Kerho jatkloi pommitustaan myös toisella puoliajalla ja 66. minuutilla joukkue sai vapaapotkun noin pilkun tienoilta maalivahti Johannes Wentinin pelattua palloa käsillään puolustajan syötön jälkeen. Epäsuora vapari poiki tekopaikan, jossa Petter Meyer tarjoili syötön ja Mikael Muurimäki tykitti numeroiksi 4-0. Muurimäelle osuma oli kauden kymmenes.
Ei riittänyt tämäkään vauhtiin päässeelle kotijoukkueelle, joka piti pallokontrollin miltei totaalisesti hallussaan läpi ottelun.
Kymmenen minuuttia “mikin” maalin jälkeen pallo pelattiin oikeasta laidasta keskellä olleelle Aki Sipilälle, joka vapautti vahvasti nousseen Mikko Väänäsen maalintekoon. “Väänä” otti kosketuksen pelivälineeseen, ajoi alueelle ja tulitti kauden ensimmäisen maalinsa huolellisesti.
Muutama mnuutti ennen ottelun loppua sattui ikävä episodi Petter Meyerin osuttua vahingossa Johannes Wentiniä kasvoihin. Ottelun sangen kelvollisesti tuominnut Atte Jussila ei nähnyt tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin nostaa “Petskulle” suotan punaisen kortin, mikä tietää parin matsin huilia.
Tilanne oli siinä mielessä hamittava, että juuri ennen kuin Meyer tuli kontaktiin maalivahdin kanssa, ajoi GBK:n puolustaja häntä selkään. Jos Meyer olisi siinä kohdassa kaatunut, olisi Kerholle oletettavasti tuomittu rankkari, eikä koko korttiepisodia olisi nähty. Nyt kuitenkin näin, eikä siinä mitään. Oli onni onnettomuudessa, ettei Wentin loukannut itseään pahemmin kuin nappiksen kuvalla kasvoissa.
Kerholle voitto tiesi siis lohkovoiton varmistumista. GBK:n osalta taistelu jatkuu. Josef Lomskin suojatit ovat tällä hetkellä toiseksi paras lohkokakkonen, mutta eroa on vain piste yläpuolella olevaan Pallo-Iiroihin, joka jäi tänään BK-46:n jalkoihin.
Otteluisäntä Copaxin arvovaltainen raati jakoi Veikkaustähdet varsin yksipuolisesti kotijoukkueen pelaajille, mutta kaiken rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikea GBK:sta olisi moisen kyykytyksen jälkeen ollut ketään palkitakaan.
Yhden tähden sai tililleen ensimmäisellä puoliajalla vieraiden vasenta pakkia mielin määrin kieputtanut Patrik Lomski. Kaksi sakaraista meni maalin viimeistelleelle ja toisen syöttäneelle Mikko Väänäselle. Kolme tähden mies oli tänään Aki Sipilä. Eikä syyttä. Kaikesta näki, että “Silppurilla “oli pelissä panosta, tahtoa, taistelua ja yritysä siihen malliin, ettei tarvitse kuunnella kuittailua kotikaupungissa.
Ottelun yleisömäärä, 1023, olisi varmasti jokaiselle muulle Kakkosen joukkueelle ihan hyvä. On se sitä Kerhollekin. Silti pieni pettymys se oli, mutta väistämätön tosiasia on, että moinen sää ja huvilakauden päättäjäisten osuminen samaan kohtaa teki yhtälöstä haastavan.
SJK: Luis Fernando, Mikko Väänänen, Matti Lähitie (46. Ville Ylinen), Mikko Ylihärsilä, Kalle Taimi, Aki Sipilä, Chris Cleaver, Christian Sund, Patrik Lomski (67. Arttu Seppälä), Petter Meyer, Daniel Caumo (40. Mikael Muurimäki)
