Lähti mopo käsistä
SJK – GBK 0-1 (0-1)
05 min 0-1 Marcelo Machado
Seinäjoen Jalkapallokerho kärsi kirvelevän kotitappion Kakkosen Lohko C:n kotiottelussaan kokkolalaiselle GBK:lle.
Kokkolasta Tampereelle muuttaneella erotuomari Toni Patrikaisella oli oma osansa ottelun ratkaisuissa. Ensimmäisen vartin ajan Patrikainen kuitenkin vaikutti todella jämyltä jätkältä, joka pitää palikat kuosissa helposti. Se harhakuva kuitenkin katosi nopeasti.
Ottelun alkuminuutit kotijoukkue aloitti terävästi, mutta jo viidennellä minuutilla vieraat iskivät kulmurista kotijoukkueen alakerran hölmöiltyä taas kerran. Brasilialainen Marcelo Machado pääsi puskemaan etutolpalta pallon verkkoon Kristoffer Ainasojan kulmasta, eivätkä isännät toipuneet tuosta osumasta missään vaiheessa niin paljon, että palloa olisi saatu vieraiden maaliin.
Toki voi syyttää kotijoukkuetta tehottomuudesta ihan hyvällä omalla tunnolla, mutta ottelun kulminaatiopiste nähtiin 31. minuutilla, jolloin vieraiden maalivahti, Teemu Parpala, ajeli päin läpiajossa ollutta Mikael Muurimäkeä jalkapohjat edellä teloen “Mikin” todella härskisti. Patrikainen ei kuitenkaan nähnyt tilannetta näin, vaikka kaikki muut sen tekivätkin. Hän antoi pelin jatkua, vaikka ainoa oikea ratkaisu olisi ollut rankkari ja vähintään keltainen, ehkä jopa punainen Parpalalle. Eipä ihme, että kotijoukkueen pelaajisto ja katsomo ottivat tilanteesta melkoisesti lämpöä.
Jos ei Kerho ollut aivan erityisen erinomainen ottelussa, niin Patrikaisen linja oli diplomaattista ilmaisua tavoitellen erittäin linjaton. GBK:n Kim Å;gren repi Johannes Saranpään paidasta nurin, mutta eipä vain korttia näkynyt. Sen sijaan Vitao sai kortin kostettuaan keskialueella puhtaan taklauksen, mutta toisella puoliajalla miehen vedettyä pallon tulostaululle saakka Patrikainen piti brassia suojelukohteena, eikä suinkaan heittänyt häntä suihkuun. Toki myös Å;gren sai paidasta repimisestä lapun, mutta se tuli vasta ottelun lopulla hänen riuhdottuaan kotijoukkueen pelaajia läpi ottelun asusteista. Kaiken rehellisyyden nimissä kaksikko olisi joutanut suihkuun melko aikaisessa vaiheessa, jos Patrikaisella olisi ollut rohkeutta.
Vaikka GBK:n maalivahti Teemu Parpala sai ajanpeluusta varoituksen, Mikael Muurimäkeä, Marko Huttua ja GBK:n Kristoffer Ainasojaa huollettiin minuuttitolkulla, ei lisäaikaa Patrikaiselta tullut kuin kolme minuuttia, mikä tulee pelkistä kuudesta vaihdosta. Mahtoiko olla kiire jonnekin…
Ensimmäisellä puoliajalla GBK oli edes rahtusen pelissä mukana ja varsinkin “Toffe” Ainasoja oli kohtuullisen mukavasti pelissä esillä. Toisen puoliajan vieraat olivat totaalisesti vastaanottavana osapuolena, mutta se ei vähennä joukkueen taktisen voiton arvoa. GBK ei edes yrittänyt pelata sen enempää, vaan joukkue keskittyi täydellisesti pelkkään pelin rikkomiseen ja sen kautta syntyneisiin vastaiskuihin. Kertaalleen juuri Ainasoja olikin päästä ratkaisemaan kamppailun lopullisesti, mutta sillä kertaa Aki Lyyski tuli hyvin vastaan torjuen laukauksen.
Kotijoukkueen peli pyöri toisella jaksolla hyvin noin 20 metriin, mutta siitä ei päästy luomaan mitenkään kovin paljon loistavia tekopaikkoja. Kertaalleen saatiin pallo lähietäisyydeltä tolppaan, mutta jälkitilanteen Teemu Parpala sai näppeihinsä.
Kotijoukkueen erikoistilanteiden hyödyntäminen oli todella luokatonta. Kulmureita oli ottelussa seitsemän, mutta lähes kaikki painuivat koko maalinedustahärdellin yli ja jotkut jopa sivurajoiksi. Kulmureiden lisäksi kotijoukkue sai kahdeksan vapaapotkua hyökkäyskolmannekselta, mutta tilanne oli niiden kohdalla tismalleen sama kuin kulmureidenkin kanssa. Mitään ei saatu aikaiseksi niistäkään.
Erotuomari Patrikainen esitteli korttipakkaansa kyllä ottelussa tiheästi, mutta loppujen lopuksi armahti aivan liian usein rötöselijän syystä tai toisesta. Kaiken huippu oli Petri Niemen saama ensimmäinen varoitus. Tilanteessa Marko Huttu ajeltiin aika surutta keskialueella ja “Maukka” jäi kentän pintaan. Kapteenin ominaisuudessa Niemi tiedusteli tilannetta ja kappas vain, saikin varoituksen. Näin kun kippari Niemi turhautuneena ottelun loppuhetkillä esitteli melko ruman taklauksen, oli toinen kortti päivän selvä ja suihkukomennus tarkoittaa myös pelikieltoa. Myös Toni Kujalan ja Marko Hutun varoitukset tulivat täysin aiheellisesti, joten niistä ei ole aihetta mussuttaa.
Tappio oli Kerholle kolmas neljästä viimeisestä matsista. Vastaavasti GBK otti nyt kolmannen peräkkäisen voittonsa ja alkaa vähitellen lunastaa niitä lupauksia, joita noin kokeneelle ja rutinoidulle ryhmälle olisi voitu asettaa jo kauden alussa. GBK:n kanssa voitot menivät tälläkin kaudella tasan kummankin voitettua viime kauden tapaan toisensa vieraissa.
Jussi Kankaanpää sai tililleen ensimmäiset minuutit tällä kaudella SJK:n asussa tultuaan Parpalan teloman Mikael Muurimäen tilalle toisella jaksolla. Ryminää Jussi toki toikin, mutta valitettavasti tekopaikkoihin hän ei päässyt.
Niemen pelikielto tarkoittaa sitä, että keskiviikon Vaajakosken reissulla alakerta menee taas kerran remppaan. Kerho ei ole kertaakaan tällä kaudella pystynyt pitämään nollaa omassa päässä, joten jostakin moinen eittämättä kielii. Omiin livahtaa aivan liikaa helppoja osumia, kuten tänäänkin. GBK:lta on siinä mielessä turha ottaa mitään pois, että Reijo Timosen ryhmä sumputti alakertansa ansiokkaasti toisella puoliajalla taistellen hampaat irvessä tarvittavan määrän viedäkseen pinnat mukanaan Kokkolaan.
Arvovaltainen raati, jonka muodostivat Toni Lehtinen ja Petteri Kokko palkitsivat kolmella tähdellä vieraiden maalintekijän Marcelo Machadon, kahdella sakaraisella Marko Hutun ja yhdellä Johannes Saranpään. Yhtä hyvin kolme tähteä olisi voitu antaa kotijoukkueen Tiitus Lehtiselle, mutta Toni taisi olla hiukan liian häveliäs ryhtyäkseen moiseen, vaikka aihetta olisi ollutkin.
SJK: Aki Lyyski, Mikko Väänänen, Petri Niemi (v+v=ua), Tiitus Lehtinen, Jaakko Lampi, Ville Pajula, Marko Huttu (v), Johannes Saranpää (65. Timo Rauhala), Jukka-Pekka Salminen (46. Toni Kujala, v), Mikael Muurimäki (65. Jussi Kankaanpää), Juha Etelä-Aho
