Kerholla vakaa kurssi
SJK – FC Santa Claus 3-0 (1-0)
29 min 1-0 Chris Cleaver
59 min 2-0 Petter Meyer
71 min 3-0 Ville Ylinen
Seinäjoen Jalkapallokerhon kurssi Kakkosen Lohko C:ssä on melko lailla huojumaton. Minkäänasteisia pörssiheilahduksia ei ole ollut paikannettavissa aakeella laakeella Pohojommaalla. Tulokset ovat olleet täysin identtisiä koko alkukauden kuuden kierroksen ajan, eli jokaisen pelin jälkeen kentältä on lähdetty pois voittajina.
Missään nimessä ei voi sanoa, että kaikki voitot olisivat tulleet helposti. Ei voi liioin moittia, että olisi millään lailla yskitoikkoista, vaikka voittoja tuleekin. Ihan mukavaahan tämä on.
Lauantain kotiottelu, kauden kolmas sellainen oli selkeästi Kerhon dominointia. Viime kaudella Kakkosen Lohko C:n voittanut rovaniemeläinen FC Santa Claus oli tälläkin kertaa totaalisesti vastaantulija ja joutui nöyrtymään selvin numeroin Kerhon ensimmäisessä Keskuskentällä pelatussa ottelussa.
Mikään ei siis pilannut Kerhon päivää. Aamulla vihmonut sade ehti loppua. Otteluisäntä Kotijoukkue oli laittanut paikat koreaksi ja yleisömääräkin oli todella minio, yli 1000 katsojaa, vaikka jollakin matematiikka olikin matsin aikana pettänyt, silä määräksi ilmoitettiin 774 katsojaa. Seinäjoen Keskuskentän katsomossa on nimittäin 950 numeroitua paikkaa, viisi riviä numeroimattomia penkkejä ja katsomo oli miltei täynnä. Sen lisäksi “aidalla” notkui tietty ryhmä ja jopa aurinkokatsomossa oli joku kymmenen innokasta. Todellinen katsojamäärä on lähempänä lukemaa 1050 kuin ilmoitettu lukema.
Ottelun ensimmäisen puolituntisen isännät veivät todella pahasti kateissa ollutta pukkilaumaa mielinmäärin. Maalipaikkoja alkoi tulla tasaiseen tahtiin kamppailun seitsemännen minuutin älkeen, jolloin kauden parhaan ottelunsa pelannut Christian Sund oli viimeistellä maalin edestä kulmurin jälkitilanteesta. Pari minuuttia myöhemmin Petter Meyerin laukaus sujahti pallon mitan ohi takatolpan ja pelin ehdittyä 17. minuutille Meyer pääsi yrittämään uudelleen Mikko Ylihärsilän noston jälkeen laukoen tälläkin kertaa hiuksenhienosti ohi.
Merkit olivat kuitenkin ilmassa sille, ettei FC Santa Claus parkittukaan nahka kestä iankaikkisesti sellaista rynnistystä, mitä kotijoukkue tänään tarjoili. Ja ei, eihän se tosiaan kestänyt.
Maali sinällään saattoi jonkun silmään näyttää hiukan huokealta, mutta todellisuudessa osuma oli rakennettu varsin oivallisesti. Vasempana pakkina todella mainiosti pelannut Mikko Väänänen nousi rohkeasti ja syötti pallon laitaan Aki Sipilälle, joka keskitti luukulle. Siellä vieraiden topparikalusto ja aikamoisen vaatimattomasti ainakin tässä kamppailussa pelannut nuori maalivahti, Pauli Tuisku, taikinoivat kimpassa pahemman kerran. Liekö pallo ollut sen verran kierteinen tai muuten vain hankala, sillä joka tapauksessa pallon jäi kuin tarjottimelle haaskalle saapuneelle kapteeni Chris Cleaverille, joka taisi tehdä yhden uransa helpoimmista maaleista. Tälle kaudelle se oli kipparin kolmas sarjapeleissä.
Tuon osuman jälkeen kotijoukkuen nöyryys puolustussuuntaan taisi hieman unohtua. Ensin jo viisi maalia tällä kaudella viimeistellyt Ville Ylipaavalniemi pääsi paikkaan noin parin metrin päässä maalista, mutta toppari Tiitus Lehtinen ja maalivahti Luis Fernando selvittivät tilanteen niukasti, mutta täpärästi. Vain minuuttia myöhemmin samainen pellavapää oli uudelleen paikassa, mutta nyt mies puski Simo Roihan keskityksen täysin avopaikasta ties minne kohti otteluisäntä Kotijoukkueen autoa. Hyvä, ettei tullut lommoa.
Tauolle mentiin siis kotijoukkueen lähes täydellisen dominoinnin jälkeen. Paljon parempaa ei ollut vierasjoukkueelle luvassa toisellakaan jaksolla. Tässä ottelussa Kerhon keskikentän keskusta oli nimittäin ihan oikeasti ilmiliekeissä. Kaksikko Chris Cleaver-Christian Sund hallitsi niin totaalisesti keskikenttää, kuin sitä voi suinkin hallita.
Oivallinen osoitus siitä, mitä esimerkiksi Christian Sund oikeasti osaa ja miksi mies on Seinäjoelle hankittu nähtiin Kerhon toisessa maalissa. Vasemmalla pallon kanssa tilannetta katsellut Sund suurinpiirtein kuunteli korva herkkänä Petter Meyerin tilauksen ja toimitti pallon millimetrin tarkkuudella juuri siihen kohtaan, mistä Meyer halusi sen maaliin laittaa viimeistellen kauden seitsemännen maalinsa.
Tuon osuman jälkeen peli oikeastaan olikin sitten taputeltu. Vierasjoukkueen kippari, Jari Gröhn, taisi turhautua sitten jo sen verran, että päätti vetäistä sukille ihan kunnlla ja kuittasi myös ottelun ensimmäisen lapun.
Kerhon pelistä katosi se suurin kiima maalien tekoon, koska näytti päivänselvältä, että vieraat eivät osumaa saa aikaiseksi. Vielä saatiin kuitenkin ehostettua maalieroa Ville Ylisen ensimmäisellä maalilla Kerhon asussa sarjapeleissä.
“Ylli” tuli vaihdosta sisään 68. minuutilla ja pisti sitten pallon ensimmäisellä kosketuksellaan verkkoon nuoren maalivahti Pauli Tuiskun suoritettua eräänlaisen imurointitoimenpiteen tilanteessa.
Kolmen maalin voitto imarteli tällä erää enemmän vierasjoukkuetta, joka oli kyllä ihan statistin osassa. Isännät pelasivat kenties kauden parasta peliään, mikä on luonnollisestikin siinä mielessä hieno homma, että koko ajan peli paranee ja ollaan kuitenkin vasta alkukaudessa.
Jälkikäteen ajatellen, tällaiset ottelut onkin hoidettava juuri niin kuin Kerho tänään teki. Ottelussa nähtiin vain yksi noin 10-15 minuuttia kestänyt jakso, jolloin vieraat saivat hiukan otetta otteluun. Toki sinä aikana Ville Ylipaavalniemi olisi tehnyt kaksi maalia, jos mies olisi oikeasti niin kliininen viimeistelijä kuin vaikkapa Petter Meyer.
Oli Kerhon onni, että niissä paikoissa, jotka miehelle sattuivat, tämä tupelsi ihan totaalisesti. Jos vierasjoukkueesta olisi joku pelimies löydettävä, oli se ehdottomasti Mika-Matti Maisonvaara. Sen jälkeen oli sitten melko lailla hiljaisempaa.
Kotijoukkueessa onnistujia oli pitkä rivi. Kukaan ei alisuorittanut, mutta keskikentän hidalgojen lisäksi Timo Rauhala ja Mikko Väänänen olivat ihan loistavia nousujensa myötä. Jos joskus on joutunut antamaan piiskaa osalle pelaajista työmoraalin suhteen, niin nyt menee jakoon koko porkkanapussi. Kaksikin.
Voitto pidensi Kerhon putken tällä kaudella kuuteen matsiin. Tappiottomien otteluiden putki sarjapeleissä on muuten itse asiassa nyt sitten jo 14 matsin mittainen, eli ihan kunnioitettava. Toki tuossa on mukana viime kauden kahdeksan viimeistä peliä.
Vaikka kuinka moni kritisoikin ottelun tuominnutta erotuomari Jouni Aapajärveä ja ennakkoasenteet ovat vahvat, hoiti mies homman kyllä varsin esimerkillisesti. Jokainen kortti, joka nousi, tuli aiheesta. Kotijoukkueesta keltaista katseli Petter Meyer ja vieraista sekä Gröhn, että Matti Kutila.
Otteluisäntänä toimineen Kotijoukkueen arvovaltainen raati katseli peliä sillä silmällä, että kolmen sakaraisen mitalin sai hyppysiinsä Petter Meyer, kahden tähden mitalin Christian Sund ja yhden tähden plaketin Chris Cleaver.
SJK: Luis Fernando, Mikko Väänänen, Mikko Ylihärsilä, Tiitus Lehtinen, Timo Rauhala, Aki Sipilä (68. Mikael Muurimäki), Chris Cleaver, Christian Sund, Arttu Seppälä (68. Ville Ylinen), Lee Brennan, Petter Meyer (81. Teemu Penninkangas)