Kerho paineli ohi Gebiksen
SJK – GBK 2-1 (2-1)
07 min 1-0 Mikko Ylihärsilä
14 min 1-1 Lawrence Smith
42 min 2-1 Ville Pajula
Seinäjoen Jalkapallokerho päätti kautensa Kakkosen Lohko C:ssä kukistamalla kokkolalaisen GBK:n ensimmäistä kertaa kotikentällään. Voitto nosti Kerho sarjataulukossa ohi GBK:n viidenneksi, eli se sivuaa myös seuran parasta sijoitusta Kakkosessa lyhyen kolmivuotisen historian aikana.
Samalla Kerho venytti tappiottomien otteluittensa putken kahdeksaan. Kotisaldo pykääntyi taas kerran ja nyt voidaan jo hyvällä syyllä sanoakin, että Kerho oli kotikentällään kohtuullisen kova, sillä vain yksi tappio toukokuussa sangen rammalla joukkueella päättyi vieraiden voittoon FC Kiiston vietyä tuolloin pisteet numeroin 2-1.
Ottelussa kotijoukkue sai varsin mainion startin otettuaan pelin kyllä melko totaalisesti haltuunsa. GBK oli melkoisen vastaanottavana osapuolena läpi ottelun saaden vain viimeisten parinkymmenen minuutin aikana myllyttystä aikaan kotijoukkueen maalin ympäristöön. Senkin toki täysin tuloksettomasti.
Pelikello oli ehtinyt kamppailun seitsemännelle mionuutilla kun Mikko Ylihärsilä purjehti GBK:n maalista katsottuna vasemmalta keskelle ja yllätti laukauksellaan vieraiden maalilla todella upeasti torjuneen Teemu Parpalan. Pallo painui aivan maalin taka-alakulmaan ja kotijoukkue tuuletti.
GBK ei kuitenkaan suostunut myymään nahkaansa aivan näin edullisesti, vaan yksi heidän ensimmäisen puoliajan harvalukuisista hyökkäyksistään tuotti tasoituksen todella arskastekoisen, mutta yllättävänkin nopean ja palloa loistavasti suojanneen amerikkalaisen Lawrence Smithin lauottua ihan ottamattoman vedon kentältä katsottuna vasempaan kulmaan.
Tasoituksen jälkeen Kerho vyöryttikin peliä kohti raitapaitojen maalia ja sai taannoin TP-Seinäjoen joukkueessa olleen Teemu Parpalan näyttämään ihan maailman luokan maalivahdilta hänen torjuttuaan jo ensimmäisellä puoliajalla miltei kymmenen melko vaarallista vetoa.
Ottelun ratkaisumaaliksi osuma nähtiin kulmurin jälkiseuraamuksena. Pallo pomppi tovin rankkualueella ajautuen Ville Pajulan haltuun boxissa. Viipi ei moisesta paikasta voinut erehtyä, vaan tulitti rinnalla haltuun ottamansa pallon todella voimalla maalin kattoon vieden Kerhon taukojohtoon.
Toisella puoliajalla Kerho painoi ensimmäiset 20-25 minuuttia voimakkaasti ja ilman Parpalan muutamaa maagista pelastusta numerot olisivat saattaneet revetä todella rumiksi. Vähän yksi sun toinen pääsi kokeilemaan Parpalan taitoja, sillä tekopaikkoja oli jakson aikana 7-8 ja koko ottelussa lähes 20. Kertoiko se sitten Kerhon hyvyydestä, vai GBK:n heikkoudesta on varmaankin jokaisen oman maun mukainen päätös.
Joka tapauksessa Kerho pelasi ihan hyvää jalkapalloa liikuttaen pelivälinettä pääasiallisesti maata pitkin. GBK puolestaan nojasi totaalisesti neljään palkkasoturiinsa joita ilman joukkue olisi ollut todella keskinkertainen ryhmä. Lawrence Smith, Marcelo Machado, Misse Ebongue ja Vitao ovat kyllä Kakkosessa ihan kelpo pelimiehiä, ei siitä mihinkään pääse.
Kotijoukkueesta onnistujia löytyi joka sektorilta, Petri Välimäki palasi voitokkaasti tolppien väliin joutuen kertaalleen antautumaan ja kertaalleen esittämään varsinaisen “gamesaverin” tolpan juuresta. Muilta osin Pete pelasi erittäin varmasti ja voi olla kyllä tyytyväinen iltapuhteeseensa.
Alakerta piti aika mallikkaasti kurissa GBK:n pyristelyt. Kokkolassa keväällä vaarallisesti esiintynyt Ebongue oli nyt kyllä melkoisen pahasti varjojen mailla tai sitten Tiitus Lehtinen vain teki Petri Niemen kanssa kaverista täysin näkymättömän taapertajan. Mikko Väänäsen ja Timo Rauhalan nousut laitapankin tontilta ovat aina mieluisaa katseltavaa ja aiheuttavat ongelmia vastustajan alakerralle, niin nytkin. Varsinkin Väänäsen laidalla pakkina pelannut Max Å;ström oli todella vaikeuksissa läpi ottelun.
Keskikentällä Toni Kujala, Miikka Tuovila, Ville Ylinen ja Ville Pajula dominoivat ottelua mallikkaasti ja jakelivat palloa hienosti kääntäen peliä nopeasti.
Mikko Ylihärsilän esitys palkittiin paitsi maalilla, myös Veikkauspörssin tähdillä, joten sitä voi hyvällä syyllä luonnehtia onnistuneeksi. Dominik Plaza puolestaan teki hirvittävän määrän töitä osoittaen olevansa isoksi kaveriksi myös erittäin nopea. Eipä sieltä kentältä tosiaan heikkoa lenkkiä löytynyt kotijoukkueen asussa.
Arvovaltainen palkintoraati jakoi sakaraiset siten, että Ville Pajula sai niitä kolme, vieraiden maalivahti Teemu Parpala täysin ansioista kaksi ja Mikko Ylihärsilä siis yhden.
Vierailevana tähtenä Espoosta paikalle hälytetty tuomari Jussi Saarijärvi selvisi pelistä ihan kelvollisesti.
Voitto siis nosti Kerhon ohi GBK:n. Samalla taakse jäivät FC Kiisto ja alkukaudesta kovasti pullistellut FC Vaajakoski. Sen sijaan yllättäjinä voidaan kärkinelikosta pitää ehdottomasti niin lohkon voittanutta FC Santa Clausia, PK-37:aa kuin ehkä TP-47:aakin siinä mielessä, että joukkue kasattiin niin myöhään. FC YPA:n vahvuus tiedettiin ja siellä joukkue jälleen olikin kärkiryhmässä.
Kakkosen raadollisuus näkyi Lohko C:ssäkin. Peräti neljä joukkuetta putosi FC OPA:n, FC Blackbirdin, KajHan ja FC Korsholmin pudottua kolmoseen. Näin se sarjauudistus toimii rapeasti saman tien.
Ottelun ja kauden lopun kruunasi Kloppien järjestämä komea tifo ja roomalaiset kynttilät. Ainakin kausi saatettiin päätökseen todella tyylillä niin kentällä kuin sen päädyssäkin.
SJK: Petri Välimäki, Mikko Väänänen, Petri Niemi, Tiitus Lehtinen (v), Timo Rauhala (67. Anssi Syrjämäki), Ville Pajula, Ville Ylinen (v), Toni Kujala, (67. Juha Etelä-Aho), Miikka Tuovila, Dominik Plaza, Mikko Ylihärsilä (67. Samir Bouroussi)
