SJK on nyt pelannut 15 ottelua Jani Honkavaaran alaisuudessa ja Anel Rashkaj on ollut mukana niissä 9:ssä. Veikkausliigassa on pelattu kaksi ottelua koronatauolta palaamisen jälkeen, joista napattiin neljä pistettä. Kaikkiaan tappioton putki on seitsemän pelin mittainen. Seuraavaan otteluun on vähän yli viikko, sillä SJK kohtaa perjantaina 17.7. pelattavassa kotiottelussa IFK Mariehamnin. Liput otteluun Lippu.fi-kanavista ja SJK Shopista. Jututimme päävalmentaja Honkavaaraa ja keskikenttäpelaaja Rashkaj’ta viime aikojen otteista.
Jani Honkavaara aloitti SJK:n päävalmentajana viime vuoden lopulla, ja nyt takana on 15 ottelua SJK:n peräsimessä. Näistä SJK on voittanut 7 ottelua, pelannut 4 kertaa tasan ja 4 kertaa on päädytty tappioon. Veikkausliigaa on pelattu kuitenkin vasta kaksi ottelua. Viime ottelussaan SJK kohtasi vierasottelussa FC Lahden. Ottelu päättyi maalittomana, mutta samalla se kasvatti tappiottomien pelien putken seitsemään. Näistä voittoja on neljä.
– Ihan tyytyväinen olen Lahti-peliinkin. Meillä oikeastaan on ollut jokaisen pelin palaute joukkueelle koronatauon jälkeen, että niissä on paljon parannettavaa, mutta paljon myös hyvää. Se on mielestäni hyvä juttu. Parannettavia asioita korjataan harjoittelemalla, ja on hyvä, että on harjoiteltavaa, sanoo SJK:n päävalmentaja Jani Honkavaara.
– Sama oli myös keskiviikon Lahti-pelistä. Olisimme voineet olla vähän skarpimpia vastahyökkäyksissä. Me puolustettiin periaattessa aika hyvin. Oltaisiin voitu vähän aggressiivisemminkin puolustaa, sillä haluamme olla aggressiivisia kuitenkin. Eli siinä oli pientä säätämistä vielä, mutta se on tietysti ymmärrettävää, sillä FC Lahtikin pelasi siinä tiettyjä tilanteita hyvin.
FC Lahti oli hävinnyt pari aiempaa ottelua suurinumeroisesti ja SJK:ta vastaan joukkue oli tiivistänyt puolustustaan sekä lähti otteluun teemalla, että oma pää halutaan pitää puhtaana.
– FC Lahti myös avasi peliä hieman eri tavalla, selkeästi kahdella puolustavalla keskikenttäpelaajalla. Mikä oli myös pieni ero aiempiin peleihin. Ovat he nuo muutokset tehneet aiemminkin, mutta vasta myöhemmin pelin aikana, kun ovat muuttaneet puolustavampaan suuntaan. Silti me mielestäni päästiin aika helposti sinne FC Lahden alueelle. Ja päästiin aika hyvin sellaisiin vastahyökkäystilanteisiin, joissa meidän olisi pitänyt olla vain tehokkaampia. Pitää olla silleen nöyrä pelille. Oli meillä siinä silleen paikat, mutta meidän olisi pitänyt tehdä vielä enemmän asioita, että olisimme voineet voittaa sen pelin, analysoi Honkavaara vielä 0-0 tulokseen päättynyttä vieraspeliä.
SJK on joka tapauksessa aloittanut kauden kahdella ottelulla, joista on saatu mukaan neljä pistettä.
– Sinänsä pitää olla kauden alkuun tyytyväinen, mitä ollaan nyt saatu, ja jättää nälkää vielä tulevaan. Meille tulee vielä ne niin sanotut kovat pelit tuossa hetken päästä, niin sitten meitä vasta oikeasti mitataan. Ja niistä peleistä pitää pystyä keräämään pisteitä myös. HJK, KuPS, Inter ja Ilves sekä kumppanit, niin myös heiltä pitää pystyä keräämään pisteitä, sanoo Honkavaara.
– Siihen meidän pitää pystyä, että keräämme kauden aikana tasaisesti pisteitä joka puolelta. Ei mitkään helppoja pelejä ole, mutta ei ole mikään liioin ylivoimaisen vaikea pelikään.
– Kyllä me tässä myös vielä petrataan koko ajan. Ja jos ajattelee, että ollaan tässä nyt koronatauon jälkeen saatu pelaajia vasta mukaan. Hradecky ei ennen sitä pelannut vielä, Rashkaj ei ehtinyt montaa peliä pelata ja Tucokaan ei vielä cupissa ollut kokonaan mukana, niin sinänsä voi olla tyytyväinen missä nyt ollaan. On ollut loukkaantumisia ja kaikki ei ole niiden jälkeen täydessä pelikunnossa, mutta kohta toivottavasti on, Honkavaara sanoo.
SJK on nyt Honkavaaran alaisuudessa antanut rohkeasti myös vastuuta nuorille pelaajille. Matias Vainionpää ja Daniel Håkans on ollut avauksessa molemmissa Veikkausliigan peleissä ja esiintynyt mainiosti.
– Kuten olen sanonut aiemminkin; jos halutaan että tehdään Seinäjoella tason nosto, niin kyllä mä uskon, että se tehdään nuorten pelaajien tason nostamisella. Ennemmin kuin siten, että joku kokenut pelaaja tuosta yhtäkkiä nostaisi merkittävästi tasoaan. Nuorten pelaajien potentiaali kasvattaa joukkuetta kaikkein eniten, vakuuttaa Honkavaara.
– Muut pitää oman levelinsä, mutta nuorilla on se mahdollisuus. Varmasti on sitten joitain pelejä, joissa taas kokemus jyllää ja kokeneet jätkät pelaa. Mutta onhan meillä hyvää nuorisoa täällä.
– Ja Atakayi ja Tikkanenkin on vasta parikymppisiä jätkiä, joilla on hyvä kokemus jo alla, mutta se todellinen breikkaus on vielä tekemättä. Kyllä me tarvitaan sitä, että he lyövät itsensä läpi. Me tarvitaan, että Atakayi breikkaa, jotta meistä tulee parempi joukkue. Me tarvitaan, että Håkansista tulee perus liigatason pelaaja aluksi, jotta me mennään eteenpäin. Näin se vaan menee.
– Kyllä me voidaan tietenkin mennä vain kokeneilla pelaajilla ja varmasti jossain vaiheessa he pelaavatkin enemmän, mutta sitten me olemme taas vuoden päästä tilanteessa, että mitäs nyt. Se vain menee näin ja tarkoituksena on ajatella vähän pidemmälle.
– Seuralle on myös pluspuoli se, että nuoret pelaajat kiinnostaa maailmanlaajuisesti enemmän. Meillä on seurana kyllä hyvä profiili siihen. Meillä on paljon nuorten maajoukkuepelaajia, joita seurataan. Ja se on vain fakta, että ne nuorten maajoukkuepelit kiinnostaa skoutteja enemmän kuin Veikkausliiga, arvelee Honkavaara.
Seinäjoella syntynyt Honkavaara on nyt SJK:n myötä tehnyt myös paluun takaisin lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Myös hänen vaimonsa on kotoisin Seinäjoelta ja siten myös lasten molemmat mummolat löytyvät täältä.
– Tässä ollaan vähän vielä muuttolaatikoiden keskellä. Onhan tämä muuttaminen aina silleen raskas prosessi, kertoo Honkavaara naurahtaen.
– Emme ole kumpikaan vaimon kanssa koskaan aiemmin myöskään Seinäjoen Hallilassa asuneet, joten nähdään nyt samalla vähän uusia nurkkia. Vaimo on kotoisin Joupista ja itse Kärjestä. Aluksi mietittiin vähän muuttoa Jouppiin, kun siinä on työtkin lähellä, mutta lopulta päädyttiin siihen, että on mukava mennä Joupin ja Kärjen välimaastoon. Kivistön ja Hallilan alueelta etsittiin kotia ja onneksi Hallilasta sitten löytyi.
– Lapsetkin on viihtynyt. Vähän vanhimmalla meinaa olla ikävää pääkaupunkiseudulle, mutta tottakai siinä menee aina vähän aikaa totuttautumiseen ja semmoiseen. Mutta pikku hiljaa kun tulee kaupunki tututuksi, niin kyllä se siitä, päättää Honkavaara tyytyväisen kuuloisena.
Kosovoa maajoukkueessa edustava, mutta Ruotsin passin omaava 30-vuotias Anel Rashkaj, liittyi SJK:n riveihin helmikuussa, juuri ennen koronakriisin alkua. Hänen perheensä tuli Suomeen vain vähän ennen tiukkoja rajoituksia. Miten kotiutuminen Seinäjoelle on sujunut poikkeusoloissa ja miltä on maistunut pelit uudessa maassa ja joukkueessa? Entä miltä maistuu suomalainen pääsarjafutis useiden Ruotsin ja Norjan sarjoissa vietettyjen vuosien jälkeen?
– Onhan nämä toki aika erikoisia aikoja ja kaikkiin peleihin valmistautuminen ja ottelutapahtumat muutenkin, ovat hyvin erilaisia kuin normaalisti. Myös kauden alku viivästyi ja se vaikutti paljon, sanoo SJK:n keskikenttäpelaaja Anel Rashkaj.
– Nyt kuitenkin kausi on saatu viimein käyntiin ja minulla on hyvät fiilikset siitä ja meidän joukkueesta. Meillä oli mielestäni aika hyvä alku kauteen ja kahden ensimmäisen ottelun jälkeen kasassa neljä pistettä. Toki se voisi olla hieman paremmalla onnella kuusikin pistettä. Mutta kokonaisuutena, mielestäni me olemme hyvin yhtenäinen joukkue ja me puolustamme hyvin. Ja neljä pistettä kahdesta pelistä on mielestäni ihan hyvä alku, jatkaa Rashkaj.
– Siitä kun tulin tänne helmikuussa, olemme mielestäni kehittyneet jokaisessa pelissä joukkueena oikeaan suuntaan. Emme ole toki vielä täysin valmiit, mutta menemme koko ajan eteenpäin. Erityisesti koronatauon jälkeen olemme tehneet peleissä paljon hyviä juttuja. Uskon, että olemme todella hankala joukkue pelata vastaan. Joukkueemme on yhtenäinen ja meillä on hyviä pelaajia. Mielestäni meidän täytyy jatkaa kovaa työntekemistä ja pysyä yhtenäisenä. Tässä joukkueessa on paljon yksilötaitoa, yhdessä me kuitenkin etenemme peli peliltä eteenpäin.
– Itselleni alussa oli hieman vaikeaa, kun oli uusi maa, uusi joukkue ja sitten korona. Mutta oma pelini on parantunut nyt peli peliltä. Olen oppinut tuntemaan paremmin kanssapelaajat, valmentajien pelifilosofiat ja mitä he haluavat minulta. Teen kovasti töitä harjoituksissa ja pyrin auttamaan joukkuetta jatkossakin koko ajan paremmin sekä auttamaan joukkuetta voittamaan.
Ruotsissa ja Norjassa Rashkaj on pelannut yli 330 ottelua, joten hänellä on näkemystä naapurimaidemme jalkapallosta ja niiden mahdollisista eroista suomalaiseen seurajalkapalloon.
– Pelillisesti en näe hirveän suuria eroja suomalaisjoukkueiden pelaamisessa, jos verrataan Ruotsiin ja Norjaan. Kaikissa on aikalailla oma skandinaavinen tapansa toimia muutenkin. Mutta ottelutapahtumien kohdalla tämä on ollut erikoista, erityisesti nyt kun on päällä kovat yleisörajoitukset. Olen tottunut pelaamaan isojen yleisöjen edessä, esimerkiksi Tukholman isot seurat vetää 25-30 tuhannen katsojan yleisöjä, niin nyt on tuntunut vähän oudolta, kertoo Rashkaj.
– Ruotsissa on tosin viime aikoina peliä pyritty hieman muuttamaan ja sitä on nimenomaan pyritty kehittämään eurooppalaisempaan suuntaan pelillisesti. Varsinkin suurimmat seurat eroaa siellä tässä hieman suomalaisjoukkueista, kuten myös muista Ruotsin joukkueista. Mutta kuten Ruotsissa, myös Suomessa pelissä on samoja hyökkäyksellisiä elementtejä ja pyritään luomaan samalla tapaa paljon maalintekopaikkoja.
– Jalkapallo on tullut myös Ruotsissa entistä enemmän kansainväliseksi bisnekseksi, ja sarjojen pelaajia seurataan tarkkaan myös maailmalla. He käyttävät nykyään siksi paljon enemmän nuoria pelaajia kuin aiemmin, sillä nuorista pelaajista saa myyntien kautta enemmän rahaa ja sitä kautta pystyy taas kehittämään omaa toimintaa entistä suuremmaksi. Sitä kautta Ruotsin jalkapallo on ottanut isoja harppauksia ja seurat alkavat pääsemään Euroopan sarjakilpailuissa pitkälle. Kuten nähtiin vaikkapa Malmö FF:n kanssa, joka pelasi Mestareiden Liigan lohkovaiheessa.
Rahkaj’n perhe asuu hänen kanssaan Suomessa ja siihen kuuluu vaimon lisäksi kolme alle kouluikäistä tytärtä.
– Alussa oli myös perheen kanssa vähän vaikea sopeutua, kun oli talvi ja iski korona. Mutta nyt kun kesä tuli, on kaikki ollut todella hienosti. Seinäjoki on upea paikka näin kesällä. Täällä on paljon puistoja ja paljon turvallisia leikkipaikkoja lapsille. Olemme viihtyneet nyt todella hyvin. Olemme olleet lasten kanssa joka päivä pihalla ja se on ollut erittäin mukavaa.
– Naapureiden kanssa ei olla vielä kovasti tutustuttu, mutta olemme olleet lasten kanssa paikoissa missä on muita lapsia ja he ovat sitä kautta saaneet kavereita. Lapseni puhuvat toki vain ruotsia ja Kosovon albaniaa, mikä vähän vaikeuttaa. Täällä on muutamia ruotsinkielisiä perheitä, joiden kanssa olemme tavanneet, yksityisen koulun kautta ja lapset ovat saaneet pidettyä heidän lastensa kanssa kieltä yllä. Mutta olisi kiva tavata lisääkin, kertoo Rashkaj Seinäjoella viihtymisestä.
Kosovon maajoukkue pääsi EM-karsinnoissa jatkokarsintaan Makedoniaa vastaan ja sen voittamalla joukkue olisi selviytynyt 2020 EM-lopputurnaukseen ensimmäistä kertaa maan historiassa. Kisat kuitenkin siirtyivät koronan vuoksi ensi vuoteen ja samalla siirtyi myös tuo jatkokarsintaottelu tämän vuoden lokakuulle. Rahkaj on pelannut pitkään Kosovon maajoukkueessa, jo ennen kuin maa sai virallisen FIFA-statuksen. Senkin jälkeen virallisia otteluita on tullut kymmenkunta, joten hän olisi ollut mukana tuossa nyt siirretyssä karsintaottelussa ja kenties EM-kisoissa, jos Kosovo sinne selviytyisi. Rashkaj oli myös maansa ensimmäinen kapteeni, sen historian ensimmäisessä maajoukkuepelissä. Lähes kaikki kosovolaiset tuntevat hänet.
– Me olemme erittäin jalkapallohullu maa ja kaikki Kosovossa seuraavat pelaajia eri puolella maailmaa. Hauska myös kuinka paljon kosovolaistaustaisia pelaajia täälläkin on. Melkein jokaisessa joukkueessa, mitä vastaan olemme pelanneet, on joku kosovolainen. Lahti-pelissäkin oli Zeqiri, Rashica ja valmentaja Zeneli.
– Ja kuten sanoin, me seuraamme erityisesti maajoukkuettamme tarkkaan. Olen pelannut maajoukkueessa jo vuodesta 2008 alkaen sekä jatkanut vuodesta 2014, jolloin pelasimme ensimmäisen virallisen maajoukkueottelun, joten on tavallaan sitä kautta luonnollista, että monet tunnistavat minut, sanoo Rashkaj nauraen.
– Tuo ajanjakso, jolloin emme olleet virallisesti tunnustettuja, oli meille kovaa aikaa. Meillä ei ollut mitään tunnustettua arvoa maajoukkueena, mutta me kokosimme joukkueen ja pelasimme eri puolilla Eurooppaa epävirallisia otteluita.
– Itselleni kaikkein suurin unelma on ollut aina pelata Kosovon paidassa arvokisoissa ja nyt se olisi ollut niin lähellä. Kokoajan tulee kuitenkin nuoria hyviä pelaajia lisää ja pelkään, että ensi vuosi voi olla itselleni liian kaukana. Mutta koskaan ei tiedä ja toivon olevani tietenkin mukana joukkueessa. Toivotaan ainakin, että olen mukana joukkueessa joka vie meidät kisoihin lokakuun jatkokarsinnoissa.
SJK:n miehistössä on myös yksi nuori Kosovon nuorten maajoukkuepelaaja, Arjanit Krasniqi, joka on englantilainen, mutta edustaa Kosovon U21-maajoukkuetta.
– Olen hänen kanssaan paljon tekemisissä ja pyrin antamaan hänelle paljon neuvoja, sillä hän pelaa vielä samaa pelipaikkaa kuin minä. Kuljemme yhdessä harjoituksiin ja juttelemme silloin asioista. Hänen tilanteensa on muutenkin hyvin samanlainen kuin minulla. Hän on uutena uudessa maassa ja on kasvanut toisessa maassa, joka on kuitenkin eri kuin maa jota hän edustaa maajoukkuetasolla. Siksikin koen, että on tärkeää olla roolimallina. Myös minulla oli kokeneempia pelaajia aikoinaan apuna Ruotsissa, kertoo Rashkaj vielä lopuksi.
