BSM taisteli raivoisasti voiton
PK-35 – TP-Seinäjoki 2-3 (0-0)
55. min Santeri Hirvonen 1-0
57. min Joonas Kuivalainen 1-1
59. min Erno Ruismäki 1-2
74. min Joonas Kuivalainen 1-3
80. min Faycal Jadda 2-3.
TP-Seinäjoen BSM pesi kasvonsa kolmessa päivässä täydellisesti. Jos helatorstain kotiottelu Myllykosken Palloa vastaan sujui lammasmaisin ottein, oli sunnuntaina helsinkiläistä PK-35:ä vastassa hurjasti taisteleva Pohjanmaan oranssipaitainen ylpeys. Tunteita kuohuttaneiden tapahtumisen jälkeen vierasjoukkue vei mukanaan kaikki kolme pistettä lukemin 2-3 (0-0).
Totuuden nimessä on sanottava, että kotijoukkueella oli vähintään kolminkertainen määrä maalintekopaikkoja, mutta sihti oli aika tavalla vinossa. Palloa räiskittiin Tali-hallin takaseinään reippaasti ylös ja ohi – ja aina v-alkuisten sanamuunnelmien jälkikaiun saattelemana. TP:n maalissa Tuomas Karjanlahti pelasti muutaman kerran hienosti, kerran jopa aivan yläriman alta. Vasen laitapakki Raitt Peltoja pelasti pallon pari kertaa sankarillisesti maaliviivalta ja kahdesti pallo ehti käydä jo avausjaksolla maalipuitteissakin.
Kaikki maalit säästyivät toiselle jaksolle. Vantaan turnauksessa maaliskuun lopussa PK-35 kylvetti TP-Seinäjoen BSM:ää synkin lukemin 8-1. Kun Helsingissä avausmaalikin kirjattiin PK-35:lle, takki aukeni kotijoukkueella kunnolla ja TP pääsi yllättämään heti takaisin. Sami Viljanen kaadettiin rankkarialueen rajoilla ja pienen arpomisen jälkeen palloa ei vietykään pilkulle, vaan tuomiona oli vapaapotku.
Harjoitusotteluissa vastaavista paikoista maalannut Joonas Jorma Kuivalainen onnistui vihdoin myös tämän kauden sarjaotteluissa ja pisti pallon siististi vaparista suoraan sisään.
Tasoituksesta TP sai lisäadrenaliinia kintereisiinsä ja peli painettiin väellä ja voimalla PK-35:n päätyyn. Kun pari minuuttia oli kulunut lisää peliaikaa, pallo oli taas hämmästyneen kotijoukkueen maalissa. Tällä kertaa asialla oli viime syyskauden supermaalitykki Erno Ruismäki. Tilannetta edelsi kulmapotku, mikä leijaili vitosen alueen yli Sami Viljaselle, joka puski pallon maalin eteen Ernolle.
Uutta ilmettä saanut ottelu jatkui kiihkeän vääntämisen merkeissä. Tilanteet vyöryivät päästä toiseen raastavan jännittävästi. Ottelu sai lopullisen ratkaisunsa 74. minuutilla, kun vaihdosta kentälle tullut Pekka Jaskari taisteli pallon hienosti haltuunsa syvällä vastustajan kenttäpuoliskolla, aivan sivurajan tuntumassa. Pekka malttoi katsoa joukkuetovereiden sijoittautumiset ja laittoi sitten siistin syötön maita pitkin Joonas Kuivalaisen jalkaan rankkarialueen tuntumaan. Jorma joutui vähän veivaamaan vastustajia sivuun, mutta löysi nopeasti jalkansa vapaaksi ja latasi illan toisen maalinsa.
Vieraiden päättäväinen taistelu ärsytti selvästi ylimielisyyttä puhkuneen kotijoukkueen mieliä. Niinpä Mostagh Yaghoubi hankki 76. minuutilla toisen keltaisen korttinsa ja lensi kaiken aikaa koiruuksia sisältäneen vaisun peliesityksensä kruunuksi kentältä ulos. Luonteensa hän vielä osoitti potkimalla juomapulloa pitkin seiniä ja haastamalla vieraiden valmentajalle riitaa sekavassa mielentilassa. Kun ottelun päätuomari Vesa-Pekka Peltonen oli sinänsä asianmukaisen iltansa aluksi säästellyt liian kauan korttien antamisen kanssa, ottelu pääsi riistäytymään kotijoukkueen pelinjohdon käsistä pahan kerran. Samalla selvisi ilmeinen syy siihen, miksi taitava joukkue on kompuroinut sarjassa todella heikoin suorituksin: viiden ottelun jälkeen saldona on nyt yksi voitto ja peräti neljä tappiota. Kuriton ja huonohenkinen ryhmä ei pärjää, vaikka pelaaminen olisi muutoin näyttävää. Odotukset ennen sarjakauden alkua olivat varmasti huomattavan korkealla, kun em. Vantaan turnauksessa tuli komea voitto. Siellä oli sentään paikalla viime vuoden SM-sarjan kahdeksan parasta joukkuetta.
TP-Seinäjoki oli matkassa ilman kahta todellista syömähammastaan, kun A-junioreiden Rovaniemen matkalle oli lainattava niin Jesse Jääskeläinen kuin Tommi Kukilakin. Tämä yhdistettynä edellisen kierroksen harmilliseen kotitappioon, oli ollut sellainen lataus, joka sai jokaisen pelaajan taistelemaan alusta loppuun kunniallisesti ja puhtain asein. Se tuotti paremman tuloksen kuin PK-35:n pelaajiston valitsema kuriton käytös. Valmennuskaksikko Ismo Iikori Koskela ja Jukka Metsä-Ketelä olivat päätyneet hankalassa tilanteessa pelisysteemiin 4-4-2. Se oli nappiin osunut veto. Samaa voi sanoa Sami Viljasen siirrosta keskikentälle. Sami on erikoinen kaveri. Hän tuntuu osaavan pelata paikalla kuin paikalla. Iso tunnustus on annettava myös Akseli Metsä-Ketelälle, joka teki valtaisan työmäärän. Kunto kesti loppuun asti, viime minuuteilla tahdon voiman pääosin kannattelemana. Ilahduttavaa oli myös kärkiparin maalitilin aukeaminen kunnolla kukkaan. Tähän asti maalinteko on ollut yllättävästi puolustuksen (lue Henri Huilla) päävastuulla. Erikoismaininnan ansaitsee myös Pekka Jaskari joka toi lopussa kentälle rutkasti tuoreita ja voimakkaita jalkoja. Voittomaalin pohjustus oli hieno palkinto Pekalle hyvästä asenteesta.
Ottelun päätyttyä nähtiin ikävä episodi, jonka kuuluisi tuovan isäntäjoukkueelle asianmukaiset sanktiot. Kulmapotkutilanteessa varoitettu Samir Heroum menetti konseptinsa totaalisesti ja syyllistyi vierasjoukkueen pelaajan solvaamiseen ja avoimeen uhkailuun. Tämä jäi valitettavasti ottelun tuomaristolta noteeraamatta, vaikka sama touhu jatkui vielä kättelytilanteessa.
Törkeimmäksi käytös meni hallin ulkopuolella, jossa PK-35:n pari pelaajaa ryhtyivät ottelua seuraamassa olleiden ystäviensä kanssa katupoikamaiseen öykkäröintiin. Kovasti toiminta oli harkittua, kun porukalla piti kävellä parisataa metriä vierasjoukkueen bussille ja ryhtyä siellä kolmen TP:n joukkueen johtoon kuuluvan aikuisen henkilön läsnä ollessa vaatimaan yhtä kaveria pihalla seisoskelleesta joukkueesta nyrkkitappeluun. Vain joukkueen huoltajan väliintulo ja tutun vahva äänenkäyttö esti pahoinpitelyaikeet. Aivan ensimmäisestä kehotuksesta ei tämä epämääräinen kenttätuomioistuin suostunut poistumaan paikalta.
Palloliiton on aivan turha pitää ääntä Rasisti on reppana –kampanjastaan, jos suojelun kohteena olevat kykenevät omalla harkitulla käyttäytymisellään muutamassa minuutissa kääntämään bussilastillisen mielialat aivan päälaelleen. Ymmärtäjät ovat pian lopussa, jos tuollaiseen käyttäytymiseen ei puututa. Luulisi pelin jälkeisen suihkun ja joukkueen yhteisen rauhoittumisen puhaltavan mielestä pahat ajatukset, mutta näin ei ainakaan tällä kertaa käynyt. Ihmettelyä herätti myös se huomio, että touhuun syyllistyi ikäluokkansa maajoukkueympyröissä pyörinyt kaveri. Luulisi siinä yhteydessä jurompaankin yksilöön tarttuvan sen verran tapoja, jotta käytös olisi edustuskelpoista. Sinällään lynkkauspoppoon olemus oli sellainen, että Seinäjoen yössä olisi nenä äkkiä vinossa. Nyt bussin vieressä kotimatkan alkamista odotteli kuitenkin rehdisti käyttäytynyt joukkue isolla J:llä. Joukkue, joka ei provosoitunut.
Kun Helsingin pelleilyt oli jätetty taakse, saattoi joukkueenjohto jatkaa edellisellä pelireissulla alkanutta tietokilpailurumbaa. Kun Kuopion reissulla huolto oli kylvettänyt valmennusjohdon lähes puhtaasti, vaikka media väärin informoituna muunlaista sanomaa välittikin, oltiin tällä kertaa selvästi tasaväkisemmissä tunnelmissa liikkeellä. Viimeisen urheiluaiheisen kisaosion valmennusk
aksikko jopa voitti, mutta pesäpallokysymys näytti lamaannuttavan huollon oleellisesti, mistä kunniamaininta. Päivän aikaisemmissa kilpailuissa, myös urheiluaiheisissa, huolto oli välillä suorastaan liekeissä. Kisoja tuomaroi joukkueenjohtaja Sirkku Ahde puolueettomin ottein. On syytä pelätä, että nämä kisat vielä jatkuvat ja ulkopuoliset joutuvat niistä informoiduiksi. Joka tapauksessa päivän saldo oli se tosiasia, että taas kerran oranssipaitainen joukkue venyi, pelasi taistellen täydet pinnat kotiin viemisiksi ja käyttäytyi fiksusti. Siitä saamme olla aiheellisesti ylpeitä.
TP-Seinäjoki: Tuomas Karjanlahti, Antti Viita (C, varoitus), Henri Huilla, Pekka Rousu, Raitt Peltoja, Veli-Pekka Pajula, Sami Viljanen, Aleksi Ahde, Akseli Metsä-Ketelä (75. Matti Rajala), Joonas Kuivalainen, Erno Ruismäki (varoitus, 70. Pekka Jaskari).
