Vauhtia, väriä ja velttoilua
SJK – Norrvalla FF 4-4 (0-1)
36 min 0-1 Carl-Anton Karlsson
63 min 0-2 Tomislav Krstevski
71 min 1-2 Ville Kukkanen
81 min 1-3 Aleksandr Androschuk (rp)
84 min 2-3 Mikko Väänänen
88 min 3-3 Juha Etelä-Aho
91 min 4-3 Marko Huttu
93 min 4-4 Matias Kullström
Lauantai-iltapäivän Havaji-palloilu Seinäjoen Keskuskentällä tarjosi katsomolle hetkittäin vauhtia, melkoisesti värikästä toimintaa ja kotijoukkueen osalta myös ripakopallisen niin velttoa toimintaa, että jokaisen mustaan pukeutuneen pelaajan on syytä saunaillassa katsella tovi erittäin hartaasti peiliin ja miettiä, näkyykö sieltä sellainen pelaaja, jolla asenne on kohdallaan, sydän pelissä ja todellakin oikeasti halua tehdä jotakin seinäjokelaisen jalkapallon eteen, vai piirtyykö huuruiselle peilin pinnalle minä, minä, minä, joka on se tärkein.
On täysin käsittämätöntä, että joukkue, joka pystyi vieraissa kyykyttämään Norrvallaa vieraissa 8-0 murjoneen FC Vaajakosken edes kehtaa pelata niin surkeasti kuin tänään nähtiin. Ensimmäisellä puoliajalla kävi jo mielessä, että paikalle tulleille katsojille olisi melkein pitänyt maksaa moisen esityksen katselemisesta.
Eipä siis tullut mitenkään yllätyksenä, että vieraat menivät Carl-Anton Karlssonin komealla vedolla johtoon 36. minuutilla kotijoukkueen seurattua maalintekoa katseillaan.
Vielä toisen puoliajan alkukin oli samaa sontaa, vain hiukan eri papereihin paketoituna. Lähinnä katsomoon ja kotijoukkueen penkille esitetyillä käsimerkeillään kunnostautunut Tomislav Krsteveski koki jonkin asteisen valaistumisen 63. minuutilla puskiessaan hienon maalin Jesper Engströmin upeasta keskityksestä ja vieraat johtivat kahdella maalilla. Krstevskin kannattaa pitää mielessään, että oikeissa jalkapallomaissa moisesta tulee sanktioita, eikä se kyllä kerro pelaajasta juuri muuta kuin sen, että kaikki inkkarit eivät taida kanootissa olla paikalla. Tässä vaiheessa näytti siltä, että vain ihme voi pelastaa kotijoukkueen.
Se ihme kuitenkin lähes koettiinkin. Vaihdosta Jere Jääskeläisen tilalle 65. minuutilla tullut Ville Kukkanen pääsi laukomaan läheltä pallon verkkoon melkoisen maalinedustahärdellin päätteeksi, mutta Norrvalla ei kuitenkaan alistunut. Maali oli Kukkasen ensimmäinen Kerhon asussa virallisissa peleissä.
Kovin helposti kaatuva Engström onnistui viemään nuorta erotuomari Marko Lindbergiä niin pahasti, että nuori mies antoi paitsi varoituksen Juho Pajulalle normaalista kamppailutilanteesta, myös pilkun vieraille, jonka Aleksandr Androschuk pisti varmasti verkkoon. Eipä silti, kokonaisuutena nuori Lindberg oli mies paikallaan nuorten avustavien, Jarkko Kosolan ja Tuomo Ojalan selvittyä myös ansiokkaasti.
Viimeistään nyt näytti siltä, että herrojen saunaillasta tulee todella hilpeä tapahtuma. Toisin kuitenkin kävi ja joukkue viitsi sentään pelata viimeiset minuutit suurin piirtein sillä tavalla kuin olisi sopinut olettaa koko pelin ajan esiinnyttävän.
Kerho sai kulmurin, jonka jälkeen pallo ajautui keskialueelle, jonka jälkeen varmistamassa ollut Mikko Väänänen lähetti korkean kaaripallon kohti maalia. Maalinedustalla Kerhon pelaajisto esitti muutaman akrobaattisen liikkeen palloon osumatta. Sen sijaan vieraiden maalivahti Simon Björklundin onnistui imuroida peliväline verkkoon pompulla. Ei tainnut olla “Väänän” kovimpia vetoja, mutta sinne se vain upposi ja taistelutahtoakin tuli kummasti lisää.
Valmentaja Esa Haanpää oli pistänyt kenttäryhmitystä uuteen uskoon siirtämällä Tiitus Lehtisen alakerrasta kärkeen aiheuttamaan kalabaliikkia ja menemällä kolmen miehen alakertaan. Siinä myös onnistuttiin, sillä pelikello oli jo ehtinyt 88. minuutille Lehtisen voitettua pääpallon. Pallo oli jo aivan maaliviivan tuntumassa, tai sen paremmalla puolella kun Juha Etelä-Aho kävi tulittamassa sen varmuuden vuoksi niin lujaa maalin kattoon, että Keskuskentän eteläpäädyn maalin rakenteet huutavat vieläkin Hoosiannaa.
Kun 91. minuuttia oli pelattu Ville Kukkanen syötteli Juha Etelä-Ahon kanssa Marko Hutun tekopaikkaan, josta “Maukka” ei suikaan erehtynyt, vaan pisti pallon verkkoon neljännen kerran. Juhlat olivat valmiit alkaviksi. Tosin… sitä riemua kesti vain pari minuuttia kun koettiin vielä huikealle nousulle todellinen antikliimaksi Mattias Kullströmin lauottua tarkasti alakulmaan tasoittaen ottelun 93. minuutilla.
Vielä tuon tasoituksen jälkeenkin Juha Etelä-Aho sai pallon Norrvalla FF:n maaliviivalle, mutta valitettavasti ei sisään asti kuitenkaan.
Peli jätti jälleen paljon toivomisen varaa, vaikka neljä maalia tehtiinkin. Näin veltolla esityksellä niin heikkoa joukkuetta vastaan kuin Norrvalla oikeasti on, ei ole mitään toivoa kuvitella voittavansa kovin monta ottelua syyskierroksella.
Tasapeli oli Kerholle ensimmäinen kuluvan kauden sarjaotteluissa, eikä näillä näytöillä ja tällaisella joukkuepuolustamisella kannata erityisen suuria odotuksia laittaa esimerkiksi viikon päästä tehtävään Oulun reissuun. Moisella asenteella lukemat tulevat olemaan melkoiset. Toki tässä voitaisiin piiloutua sen taakse, että sivussa oli taas koko joukko pelaajia, mutta niin oli vierailtakin kolme miestä pelikiellossa. Kaikkein eniten tässä jäi kaipaamaan tekemisen meininkiä, hyvää asennetta ja loppuun saakka yrittämistä. Olisi myös helppo sanoa, että joukkue nousi hienosti tasoihin ja edelle, mutta se olisi vain karujen tosiasioiden piilottelua.
Arvovaltainen raati palkitsi ottelussa isännistä kolmella tähdellä Toni Kujalan ja yhdellä tähdellä Juha Etelä-Ahon. Vieraiden kaksi tähteä lähtivät Vöyrille Aleksandr Androschukin mukana.
SJK: Aki Lyyski, Mikko Väänänen, Tiitus Lehtinen, Petri Niemi, Jaakko Lampi (50. Juho Pajula, v), Ville Pajula (v), Toni Kujala, Jere Jääskeläinen (65. Ville Kukkanen), Marko Huttu, Timo Rauhala (72. Jukka-Pekka Salminen), Juha Etelä-Aho
