Jalkapallomaailman tunnetuin rajaheittovalmentaja Thomas Grønnemark oli SJK:n vieraana alkuviikosta. Vierailu kesti kaksi päivää, ja tuona aikana annettiin joukkueharjoituksien lisäksi pelaajille yksilövalmennusta, Grønnemark veti harjoitukset kaikille joukkueille B-junioreista, akatemiaan ja edustusjoukkueeseen sekä seuran valmentajat saivat lisäoppia rajaheittotilanteiden pelaamisesta.
Maailman huippuseuroissa valmentanut Grønnemark päätyi Seinäjoelle hauskan sattuman kautta, kun jotkut hänen aktiivisen sosiaalisen median seuraajansa olivat huomanneet SJK:n Terry Yegben pitkän rajaheiton Pohjanmaan derbyssä, joka meni epäonnisen VPS-maalivahdin kautta vielä maaliin. Video kiersi ympäri maailmaa, ja siten seuraajien kysyessä maineikkaan rajaheittovalmentajan kommenttia tuosta heitosta, Grønnemark päätyi myös kommentoimaan sitä. SJK:ssa kommentti huomattiin, ja saman tien heitettiin miehelle kutsu tulla vierailulle.
– Rajaheittovalmentajana, huomasin videolta nähdyssä heitossa Terry Yegben potentiaalin, ja erityisesti teknisesti vielä parannettavaa. Ja kun muutama seuraajani oli vielä pyytänyt minulta siitä kommenttia, niin kommentoin jotain tyyliin; ”mahtava heitto, mutta voisin auttaa hänestä vielä paremman teknisesti.” Sitten SJK huomioi tuon, ja myöhemmin juttelimme päävalmentaja Joaquin Gómezin kanssa, joka sitten kutsui minut tänne, kertoi Thomas Grønnemark ensi kontaktista SJK:n kanssa.
– Olen mielelläni myös pienempien seurojen käytettävissä. Olen ollut voittamassa pokaaleja ja otteluita Mestareiden Liigassa, Hollannissa, Saksassa, Brasiliassa, Ranskassa ja monessa muussa paikassa, mutta se ei ole itselleni jalkapallossa tärkeintä, vaan haluan muuttaa jalkapallomaailmaa rajaheittojen osalta, sillä se osa-alue on suuri osa ottelua.
– Ja vaikka juuri tuo videolla ollut Terry Yegben heitto oli erityisen pitkä, en kuitenkaan valmenna pelkästään heittämään palloa pidemmälle, vaan pyrin opettamaan nopeita ja älykkäitä heittoja, jotka auttavat joukkuetta parhaiten, korostaa Grønnemark.
– Yleisesti osaaminen tällä osa-alueella, niin junioreista huipulle, on aika matala. Ja se on sääli. Moni ajattelee, että se ei ole niin tärkeä osa peliä, mutta normaalisti yhdessä ottelussa voi olla 40-60 rajaheittoa. Ja pelistä käytetään jopa 26 minuuttia rajaheittotilanteisiin. Ei pelkästään heittoihin, vaan niiden puolustamiseen sekä liikkumiseen ennen heittoa. Siksi se on itseasiassa valtavan iso osa peliä.
Seinäjoella Grønnemark vietti kaksi täyttä päivää ja iltaa, jakaen oppia pelaajille sekä valmentajille. Hän myös veti harjoitukset kokonaan edustusjoukkueen lisäksi SJK Akatemian ja U17-joukkueen pelaajille.
– SJK:ssa on todella fantastinen nuori pelaajaryhmä, ja on mahtava työskennellä heidän kanssaan. Ja kun heillä on juuri tällaiset uusille asioille avoimet valmentajat, niin tykkään todella paljon, sanoi Grønnemark vierailunsa ensimmäisen päivän päätteeksi.
Myös SJK-leirissä iloittiin vierailusta, ja otettiin paljon oppia huippuvalmentajalta.
– Oli mahtava saada Thomas tänne edes muutamaksi päiväksi, jolla on erityisosaamista tietyltä osa-alueelta ja valtavasti kokemusta maailman parhaiden seurojen taustalta. Me täällä pyrimme aina etsimään keinoja, joilla voimme puskea raja-aitoja ja kehittää noita pieniäkin asioita, joissa voimme pärjätä paremmin sekä tulla entistä kilpailukykyisemmäksi. Haluamme joka päivä tulla paremmiksi, ja tämä oli erittäin mahtava mahdollisuus vaihtaa ideoita sekä kokemuksia, sanoo SJK:n päävalmentaja Joaquín Gómez.
SJK pääsee ottamaan uudet opit käyttöön jo tulevana viikonloppuna, kun se matkaa FC Lahden vieraaksi sunnuntaina pelattavaan otteluun. Ottelu alkaa sunnuntaina klo 18:30 ja se näkyy suorana Ruutu Urheilu-palvelusta. Kansainvälinen lähetys löytyy One Football -palvelusta. Paikan päälle matkaava SJK-väki sijoittuu Lahden Stadionin Pääkatsomoon, sen kentältä katsottuna oikeanpuoleiseen laitaan, missä on omat palvelut. Liput SJK-katsomoon ostetaan ennakkoon omasta linkistä. SJK pelaa myös tuon jälkeen vierasottelun, kun se matkustaa ensi viikolla FC Interin vieraaksi. Seuraava kotiottelu on kärkikamppailu SJK – HJK, joka pelataan lauantaina 29.7. klo 17:00 OmaSp Stadionilla. Liput kotipeliin edullisimmin ja ilman jonoja Ticketmasterin-kanavista.
Huippuseurojen valmentaja Thomas Grønnemark
Tanskalainen Thomas Grønnemark on entinen Liverpoolin rajaheittovalmentaja, jossa hän vaikutti viiden vuoden ajan Jürgen Kloppin valmennusryhmän apuna. Tuon lisäksi Grønnemark on urallaan vienyt rajaheittovalmennusta isoihin ja pienempiin seuroihin ympäri maailman. Listalta löytyy Ajaxin, RB Leipzigin, Toulousen ja FC Midtjyllandin tapaisia seuroja, mutta myös eksoottisempia seuroja Meksikon pääsarjasta. Grønnemark itse on ollut huipputason yleisurheilija, keihäänheittäjä sekä kelkkailija, ja häneltä löytyy tililtään rajaheittojen pituusheiton maailmanennätys; lähes 52 metriä.
– Tätä osa-aluetta on vähätelty lajissamme jo yli sadan vuoden ajan, sanoen jotain tyyliin, ”se on vain rajaheitto”. Monesti kun näkee ottelun televisiosta, ja joukkue menettää pallon rajaheitosta, ei kommentaattorit sano mitään, koska se on ikään kuin oletuksena, että rajaheitosta menettää pallon. Mutta jos samalla tavalla menettää pallon keskialueella, on sama kommentaattori heti päivittelemässä asiaa isona virheenä, sanoo Thomas Grønnemark.
– Ehkä me olemme futismaailmassa jotenkin vain hyväksyneet, että ”heitä jo se pallo” ja toivotaan parasta, naurahtaa Grønnemark.
– Tuon vuoksi minä teen töitä, muuttaakseni sen ajatuksen, Grønnemark jatkaa.
SJK:ssa halutaan kehittyä kaikilla osa-alueilla, lisäksi erikoistilanteet ovat ennestään osa-alue, johon on käytetty paljon aikaa.
– Näen SJK:n pelaajiston ryhmänä nuoria pelaajia, jotka todella haluavat oppia ja jotka ovat vastaanottavaisia uusille asioille. Tämä avoimuus ja valmius ottaa oppia vastaan, lähtee tietenkin jo seurasta, sekä sen toimintatavoista. Mutta siihen tarvitaan myös päävalmentaja, joka on valmis kutsumaan ihmisiä mukaan ja tuomaan lisää tietoa sekä apua. Eikä vain päävalmentaja, vaan myös muiden joukkueiden valmentajat ja taustaryhmät. Siihen tarvitaan myös kykyä kuunnella pelaajia, sanoo Grønnemark.
– Tämä on sama kaikissa niissä seuroissa, joissa olen ollut. Niissä on kaikissa ollut tämä sama halu oppia uutta, ja kehittää asioita sekä olla avoin vierailulle. En mene seuroihin, joissa päävalmentajat haluavat kontrolloida aivan kaikkea, tai joissa ei uskalleta tehdä mitään uutta virheiden pelossa. Mielestäni tämä halu oppia jatkuvasti, on tärkeä asia, ei vain urheilussa, vaan kaikessa elämässä ja myös yritysmaailmassa.
– Mitä enemmän voit oppia ihmisiltä, mitä enemmän uskallat ottaa vastaan asioita ulkopuolelta, sitä parempi sinä itse voit olla, Grønnemark toteaa.
– Tietenkään ei voi käyttää kaikkea mitä eteen tulee, mutta jos koet, että juuri tämä asia on tärkeä tai relevantti sinulle, niin käytä sitä.
Seurana SJK pyrkii ottamaan mallia muun muassa tanskalaisseurojen Nordsjaelland ja Midtjylland toimintatavoista, jotka ovat nousseet pelaajakehityksen ja uusien ideoiden kautta Tanskan suurien seurojen joukkoon, vaikka ne SJK:n tapaan eivät ole maansa suurimmista kaupungeista tai keskuksista. Grønnemark on työskennellyt juuri näiden seurojen kanssa, ja tuntee hyvin myös koko Pohjoismaisen jalkapallon.
– Suomessa kävin ensimmäisen kerran viime vuonna Palloliiton kutsumana. Meillä oli silloin hyvä tilaisuus valmentajien kanssa, Grønnemark kertoo.
– Jos mietitään kaikkia Pohjoismaita, niin Suomen seurataso on ehkä tasoltaan neljäntenä, heti Ruotsin ja Norjan takana. Tanska on näitä hieman edellä, ja sitten Suomen jälkeen tulee Islanti, Färsaaret ja Grönlanti. Mutta mielestäni ei ole tärkeää, että Suomen tulisi olla yleisesti paras maa jalkapallossa. Tai ei ehkä pidä alkaa vertailemaan ja yrittämään olla parempi joka asiassa, kuin vaikkapa naapurimaa Ruotsin seurat.
– Näkisin, että Suomessa kannattaa tehdä juuri kuten SJK tai Tanskassa Midtjylland, ja ottaa täysin eri lähestymistapa. Sanoisin, että jopa 80% maailman seuroista tekevät asioita samalla tavalla, sitten loput ovat ottaneet yhden osa-alueen, jossa he haluavat olla parhaita. Ja sitten kun siinä ollaan parhaita, voidaan ottaa toinen osa-alue, jossa halutaan kehittyä parhaaksi. Siten ne nousevat huipulle.
– Ilman, että tunnen sen tarkemmin Suomen sarjaa, niin tiedän, että suomalaiset seurat ovat juuri nyt tilanteessa, jossa niillä ei ole mitään hävittävää. Jos olisitte Pohjoismaiden ykkösiä, teillä olisi vain hävittävää, ja olen varma siitä, että Ruotsi, Norja ja Tanska eivät ole niin kaukana, etteikö niitä voisi ottaa kiinni. Ne eivät ole mitään Espanjan tai Saksan pääsarjajättiläisiä. Ja se millä te voitte sen tehdä, on olla luovia ja pyrkiä keksimään asioita, joissa te voitte olla jopa maailman parhaita, Grønnemark julistaa.
– Mielestäni ei pitäisi ajatella, että pyrimme olemaan tulevaisuudessa Euroopan seitsemän parhaan sarjan tai seuran joukossa, vaan olla vaikka jalkapallomaailman parhaita biomekaniikassa, tai parhaita urheilijan ravitsemuksessa. Olla parhaita jossain osa-alueessa, jatkaa Grønnemark.
– Kaikessa on lopulta kyse tarinoista, ja kuulinkin mahtavan tarinan Seinäjoesta ja sen mentaliteetista tänne tullessani. Eli siitä, kuinka täällä ei ollut vuoria tai isoa mäkeä, niin sellainen rakennettiin itse. Ja kun täällä ei ollut järveä, niin sellainenkin tehtiin itse. Mielestäni juuri se on osoitus siitä, että voit rakentaa itse oman tulevaisuutesi, oman polkusi. Se kertoo, että asiat ovat mahdollisia, toteaa Grønnemark.
– Olen käynyt antamassa valmennusoppia yhteensä 25:ssä seurassa ympäri maailman. Ja olen sinä aikana kuullut monia mahtavia tarinoita.
– Olin esimerkiksi vuonna 2021 Meksikon pääsarjajoukkue Pachucan vieraana. Se on noin 80 kilometriä pohjoiseen Mexico Citysta, ja siellä seura oli rakentanut seuran harjoituskeskuksen yhteyteen kokonaisen yksityissairaalan. Ei mitään pikku klinikkaa, vaan täyden sairaalan, jossa voidaan tehdä jopa vaativampia leikkauksia. Se oli avoimena kaikille, ei vain seuran väelle, ja se oli aika nerokas idea. Eli jos oma pelaaja loukkaantuu, hänet voidaan leikata siellä 45:ssä minuutissa. He sijoittivat paljon rahaa siihen, ja nyt se on heidän toimintansa perusta.
– Eli me voimme tehdä mitä vain, kun olemme innovatiivisia ja avoimia, emmekä vain jämähdä tekemään samoja asioita mitä muutkin tekevät. Ja joskus tulee ottaa oppia aivan eri osa-alueilta.
– Itse olen esimerkiksi ottanut rajaheittovalmennukseeni oppia jopa Rooman ajan armeijoilta, taiteesta, ja linnuista, jotka lentävät parvissa suojaten toisiaan tai saalistaessaan. Niistä saa ideoita juoksulinjoihin ja liikkeisiin. Olen myös arkkitehtuurin suuri ystävä.
– Emme tietenkään koskaan voi käyttää 100% kaikesta tiedosta mitä meillä on, mutta pystymme käyttämään suuren osan inhimillisistä kontakteista, ja voimme auttaa toisiamme ottamaan lisää oppia. Minulle ei lopulta ole tärkeintä luoda parhaita rajaheittäjiä ja parhaita joukkueita, vaan luoda jalkapallomaailmaan ilmapiiriä, jossa otetaan paremmin vastaan uusia asioita, uskalletaan innovoida ja tullaan siten paremmiksi pelaajiksi – paremmiksi ihmisiksi jopa, Grønnemark kertoo.
SJK:n kohdalla Grønnemarkin ajatukset osuvatkin hyvin kohdalleen, sillä SJK Akatemian tarkoituksena ei ole kasvattaa pelkästään parhaita pelaajia ja valmentajia, vaan kasvattaa myös hyviä ihmisiä, hyviä ammattilaisia. SJK:ssa ei myöskään pelätä yrittää asioita ja ottaa oppia. Siksi Grønnemark innostuikin kovasti Seinäjoen vierailunsa aikana seurasta ja Suomesta.
– Rakastan tätä kaikkea. Ehkä minun tulee jäädä tänne ja muuttaa tänne vaimoni kanssa. Meidän lapsemme ovat jo sen ikäisiä, että voisin sen tehdä, nauraa Grønnemark lopuksi.
Keskiviikkoiltana maailmanmatkaaja Grønnemark oli jo Lontoossa valmentamassa Brentfordin pelaajia kohti maailman huippua.