Koska osa ihmisistä tykkää kovasti tutkiskella tilastoja ja erilaisina numeroina esitettyjä faktoja, päätimme koota teille SJK:n kauden 2016 lukuja.
Päättynyt kausi oli SJK:n historian yhdeksäs ja kaikkiaan kolmas maamme pääsarjassa. Samalla se oli kolmas kausi putkeen, kun SJK otti Veikkausliigan mitalin ja kolmas kerta, kun joukkue pääsee seuraavalla kaudella mittamaan taitojaan Europeleissä. Seinäjoella pelattiin kaudella 2016 ensimmäistä kertaa Europelejä ja vielä Euroopan suurinta seurakilpailua, eli UEFA:n Mestareiden Liigaa.
SJK:lle kausi oli myös jo neljäs perättäinen, kun se on voittanut jonkun kilpailun, mihin se osallistui. Vuonna 2013 SJK voitti Ykkösen, kaudella 2014 SJK voitti Liigacupin, kaudella 2015 Suomen mestaruuden ja tällä kaudella Suomen Cupin Finaalin. SJK:lle Suomen Cupin finaalipaikka oli historian ensimmäinen ja kolmas kerta Seinäjoelta tulevalle joukkueelle. Voitto oli ensimmäinen myös Seinäjoen jalkapallohistoriassa ja kun puhutaan Seinäjoen jalkapallohistoriasta, pitää mainita, että tämä oli jo 86. jalkapallokausi Seinäjoella. Palloliiton alaisissa sarjoissa se oli 77. kausi. Pääsarjakausia tämän jälkeen Seinäjoella on nähty seitsemän. Ensi kaudella SJK:sta tulee neljännellä kaudellaan pisimpään pääsarjassa pelannut seinäjokelaisjoukkue. Ensi kausi on myös SJK:n juhlakausi, sillä se on jo kymmenes.
Päättyneellä kaudella SJK voitti yhteensä 27 ottelua ja teki yhteensä 77 maalia pelaamissaan 53 ottelussa, kun mukaan lasketaan kaikki kilpailut ja harjoitusottelut. Joukkue päästi 59 maalia, hävisi 17 ottelua ja pelasi tasan yhdeksän kertaa. Harjoitusotteluista SJK pelasi seitsemän, hävisi kuusi ja pelasi yhden tasapelin. Liigacupissa tuli kuusi ottelua. Niistä voittoja oli neljä, tasapelejä yksi ja tappioita yksi. SJK hävisi finaalissa rangaistuspotkukilpailussa FC Lahdelle. Suomen Cupissa SJK pelasi ainoastaan vierasotteluita ja voitti niistä kaikki pelaamansa viisi ottelua. Finaalissa se kohtasi HJK:n ja ottelussa pelattiin täydet 120 minuuttia, ennen kuin mentiin rangaistuspotkukilpailuun. Se päättyi SJK:n voittoon 7-6-luvuin. Veikkausliigassa SJK pelasi 33 ottelua, voitti niistä 18, pelasi tasan kuusi ja hävisi yhdeksän. SJK teki maaleja 51 kappaletta ja päästi 33. Lopullisessa sarjataulukossa on hieman eri lukemat, kun yksi SJK:n 2-0-voitto kääntyi myöhemmin kabineteissa 0-3-tappioksi.
Veikkausliiga: 33, 18-6-10, 51-33, 60p
Veikkausliiga Koti: 17, 13-1-3, 32-13, 40p
Veikkausliiga Vieras: 16, 4-5-6, 15-20, 20p
Suomen Cup: 5, 5-0-0, 13-5 (kaksi voittoa tuli rangaistuspotkukilpailussa)
Liigacup: 6, 4-1-1, 6-2 (tappio tuli rangaistuspotkukilpailussa)
Harjoitusottelut: 7, 0-1-6, 5-15 (Otteluista 5 pelattiin ulkomailla)
Champions League: 2, 0-1-1, 2-4
Yhteensä: 53, 27-9-17, 77-59
Kilpailulliset: 40, 23-7-11, 66-42
(tilastoissa ei ole huomioitu kabinettipäätöstä)
Kaikkiaan SJK pelasi koko kauden aikana 28 vierasottelua, kun lasketaan kaikki ottelut mukaan. Veikkausliigassa SJK pelasi 16 vierasottelua. Kaikista vierasotteluista SJK voitti ainoastaan kymmenen ja Veikkausliigassa vain viisi ottelua. Kun tuota verrataan vastaavasti kotiotteluihin, joita SJK voitti kaikista 23 otteluista 16 ja Veikkausliigassa 17 ottelusta 13. Voidaan todeta että vierassaldo ei ollut tyydyttävä ja lähellä ollut Suomen mestaruus kaatui juuri näihin. Kotikentällä SJK taas oli vakuuttava ja koko Veikkausliigan paras. Seinäjoella SJK teki 39 maalia kaikissa pelaamissaan otteluissa ja päästi vain 17. Voittoja tuli yhteensä 16 ja näistä Veikkausliigassa 13. SJK pelasi kotiotteluita koko kauden aikana peräti neljällä eri kentällä, Wallsport Areenassa, Jouppilan Tekonurmella, Seinäjoen Keskuskentällä ja lopulta uudella OmaSp Stadionilla.
Wallsportissa SJK pelasi viisi harjoitus- tai Liigacup-ottelua ja voitti niistä 3. Vain yksi siellä pelattu ottelu päättyi tappioon. Jouppilanvuoren Tekonurmella SJK pelasi kaksi Veikkausliigaottelua ja hävisi ne molemmat. Seinäjoen Keskuskentällä pelejä pelattiin neljä, joista SJK voitti kaikki. Jouppilanvuorella SJK:n maaliero oli 0-3 ja Keskuskentällä 5-1. OmaSp Stadionilla SJK ei hävinnyt kuin kerran, avausottelussa 18. kesäkuuta HJK:ta vastaan. Sen jälkeen SJK pelasi siellä 10 Veikkausliigaottelua ja yhden UEFA Champions League -karsintaottelun ja voitti yhteensä yhdeksän. Kahdesti pelattiin tasan. SJK teki OmaSp Stadionilla 29 maalia ja päästi 11. Siten OmaSp Stadionin otteluissa tehtiin keskimäärin 3,33 maalia peliä kohden.
Katsojamäärät nousivat SJK:lla kaudella 2016 ennestään ja SJK vakiinnutti asemaansa Seinäjoen suosituimpana urheiluseurana. Koko Veikkausliigakauden katsojamäärät Seinäjoella oli 52 758 katsojaa ja näistä ottelukeskiarvoksi saadaan 3 103. Koska SJK pelasi kotiotteluita kauden aikana neljällä eri kentällä, on syytä laskea keskiarvot myös kaikille näille. Wallsportin ottelut olivat harjoitusotteluita ja Liigacupin matseja ja sisähallin katsojakapasiteetti on varsin rajallinen. Sinne kun mahtuu vain noin 500 katsojaa. Halli oli SJK:n otteluissa aina lähes täynnä ja se myytiin loppuun pariin kertaan. Tarkkaa katsojakeskiarvoa ei sinne voi laskea tilastojen puuttuessa, mutta arvioilta se oli noin 380 katsojaa. Jouppilanvuoren tekonurmella SJK keräsi katsojakeskiarvoksi 1949 katsojaa ja Seinäjoen Keskuskentällä luku oli 1545 katsojaa. Kaudella 2015, jolloin SJK pelasi ainoastaan Jouppilanvuorellla ja Keskuskentällä, keskiarvo oli kauden päätteeksi 2689 katsojaa. Tuolloin tehtiin myös SJK:n katsojaennätys, kun 6011 katsojaa saapui kauden päätösotteluun. Uudella OmaSp Stadionilla ei tuo määrä ole enää edes mahdollinen, sillä katsomoon siellä mahtuu 5817 katsojaa. Päättyneellä kaudella SJK:n otteluiden katsojakeskiarvo OmaSp Stadionilla oli kuitenkin hulppea, sillä se oli 4041. Kaksi ottelua oli loppuunmyytyjä.
SJK teki päättyneellä kaudella myös seuran uuden kausikorttimyyntiennätyksen, kun se myi noin 1750 kausikorttia. Kaudelle 2017 kausikortit ovat jo myynnissä SJK:n verkkokaupassa ja SJK on tähän mennessä myynyt jo reilut 300 kausikorttia. Viime talvena vastaavaan aikaan kortteja oli mennyt noin 200 kappaletta. Silloin SJK aloitti myynnin kuitenkin reilua kuukautta aiemmin. Eli erittäin hyvään suuntaan ollaan menossa tällä hetkellä.
Pelaajien tilastoja ja lukuja
SJK käytti kaudella 2016 yhteensä 42 pelaajaa, kun lasketaan mukaan kaikki harjoitusottelut ja kilpailut. Veikkausliigassa luku oli 26. Niin sanotuissa virallisissa kilpailuissa, Veikkausliigassa, Mestareiden Liiga-karsinnassa ja Suomen Cupissa, pelasi 11 alle 25-vuotiasta pelaajaa. Pelaajista tuon yli oli 16 pelaajaa. Kotimaisia pelaajia virallisissa kilpailuissa SJK:lla oli 17 ja ulkomaisia 10. Veikkausliigassa SJK:n kotimaiset pelaajat tekivät yhteensä 37 maalia ja tuo luku on koko Veikkausliigan suurin.
SJK:n joukkueesta löytyi Veikkausliigan maalikuningas, Roope Riski, joka teki 17 maalia. Kun Riskin lukuihin lasketaan kaikki kilpailut ja harjoitusottelut, teki Riski yhteensä 28 maalia pelaamissaan 48 ottelussa. Joukkueen toiseksi kovin maalipyssy kaikissa pelaamissaan SJK-otteluissa oli Tuco, joka teki 12 maalia 49 ottelussa. Eniten maaliin johtaneita syöttöjä antoivat Veikkausliigan otteluissa Jussi Vasara, Teemu Penninkangas ja Tuco, joille merkittiin yhteensä kuusi syöttöpistettä.
Eniten minuutteja koko kaudella Veikkausliigassa keräsi Roope Riski, yhteensä 2903 minuuttia. Toiseksi eniten minuutteja kertyi Mihkel Aksalulle, jolla niitä oli 2790. Kolmantena peliminuuteissa tulee Matej Hradecky, joka sai kasaan 2529 peliminuuttia.
Varoituksia ja kortteja keräsi eniten koko kaudella Jarkko Hurme, joka sai liigassa 11 keltaista ja sen lisäksi cupissa ja Champions League –karsinnoissa yhden keltaisen.
Maalivahdeista Mihkel Aksalu pelasi eniten, yhteensä 42 ottelua, kun mukaan lasketaan kaikki kilpailut ja harjoitusottelut. Jere Koponen pelasi 11 ottelua ja Paavo Valakari yhden ottelun. Aksalu päästi pelaamissaan otteluissa 44 maalia ja pelasi 15 nollapeliä. Koponen päästi 10 maalia ja pelasi 2 nollapeliä. Valakari pelasi edustusjoukkueessa yhden harjoitusottelun, joka päättyi Jaron 5-2-voittoon.
Veikkausliigan tilastojen mukaan SJK:n hanakin laukoja oli Roope Riski, joka laukoi kaudella 84 kertaa kohti maalia. Tuco oli tämän tilaston kakkonen 49 laukaisulla ja Johannes Laaksonen 29:lla laukaisulla.
Pelaajien kautta aikain historiatilastoja löytyy SJK:n nettisivujen Tilastot ja ennätykset -osiosta.
SJK InStat -tilastoissa
SJK:n tilastoja voi katsoa myös InStat-ohjelman avulla, joka pilkkoo kaikki pelatut ottelut tilanne tilanteelta ja sitä kautta saa näppärästi tilastoja valmentajien avuksi kauden aikana. InStat laskee myös pelaajille arvoja onnistuneista suorituksista ja muista kentällä tapahtuneista asioista.
InStat tilastojen mukaan SJK antaa keskimäärin noin 550 syöttöä / ottelu ja tarkkuus näissä on 80%:n luokkaa / ottelu. SJK laukoo keskimäärin 11 kertaa ottelussa ja näistä kohti maalia ainakin neljä vetoa / ottelu. SJK hallitsi päättyneellä kaudella palloa otteluissa 54%:sti / ottelu.
InStatin antaman pelaajaindexin mukaan, SJK:n parhaita pelaajia Veikkausliigassa oli Mehmet Hetemaj, Jarkko Hurme ja Mihkel Aksalu. Kaikki kolme kuuluivat myös Veikkausliigan kärkikymmenikköön. Sarjan parhaat saman tilaston mukaan olivat, HJK-pelaajat Medo, Morelos ja Annan. SJK:n pelaajat tulivat heti heidän jälkeensä.
SJK:n aktiivisimmat syöttäjät olivat Mehmet Hetemaj ja Richie Dorman. Molemmilla lähes 60 onnistunutta syöttöä / ottelu. Parhaat syöttöprosentit / ottelu keräsi Henri Aalto, Juhani Ojala, Mehmet Hetemaj, Matti Klinga, Jarkko Hurme ja Matej Hradecky. Eniten maalitilanteeseen johtavia, mutta ei välttämättä maaliin johtaneita, syöttöjä jakoi / ottelu Johannes Laaksonen, Jussi Vasara ja Tuco.
Kaksinkamppailuissa Juhani Ojala oli joukkueen paras, heti hänen jälkeensä tuli Henri Aalto ja Johannes Laaksonen. Pääpalloista kamppaillessa joukkueen parhaat olivat Teemu Penninkangas ja Juhani Ojala. Ojala oli myös parhaimmistoa onnistuneissa taklauksissa. Hänen jälkeensä tulivat Mehmet Hetemaj ja Johannes Laaksonen.
Aktiivisimmat keskittäjät olivat Richie Dorman ja Billy Ions, jotka molemmat jakoivat noin kolme keskitystä / ottelu. Heidän takanaan tuli kaksikko Jarkko Hurme ja Aimar. joukkueen tarkimmat keskitykset jakoi kuitenkin Marc Vales sekä Matti Klinga.
