Kerhon kotiavaus poskelleen
SJK – FC YPA 2-3 (1-1)
38 min 0-1 Marko Laitala
41 min 1-1 Henri Saranpää (rp)
83 min 1-2 Joni Pakola (rp)
89 min 1-3 Joni Pakola
90 min 2-3 Mikko Väänänen
Seinäjoen Jalkapallokerhon debyytti Kakkosessa meni poskelleen. Tai pikemminkin totaalisesti peffalleen. Aurinkoisena tai oikeammin suorastaan helteisenä kevätpäivänä Jouppilanvuoren Tekonurmella vieraillut FC YPA ei suinkaan ollut huono joukkue, mutta sai silti mukaansa enemmän kuin olisi oikeasti ansainnut.
Oma roolinsa ottelussa oli erotuomarin varusteisiin julkeasti pukeutuneella Paavo Kriktilällä, jolla ei todellisuudessa ole tälle tasolle mitään muuta asiaa kuin katsomossa syömässä maukkaita makkaroita ja hörppimässä kahvia. Eipä mies peliä suinkaan ratkaissut, mutta sekavaksi hän sen onnistui tekemään kuvittelemalla, että yleisö oli saapunut katsomaan juuri hänen esitystään. Siinä Paavo oli kuitenkin väärässä. Tarina ei kerro, tiesikö SJK:n fanaattinen kannattajaryhmä oikeasti kyseisen herran ajoneuvon vai jäikö hauska huuto vain puheen tasolle.
Sen verran on pakko todeta, että miehen olisi syytä pistäytyä nopeasti optikolla. Jos ei Marko Hutun kaatamisesta kuulunut pilkkua jo ottelun yhdeksännellä minuutilla, on erittäin vaikea kuvitella, mistä rankkareita yleensä puhalletaan. RAY:n korttidiilerit bläkäripöydissä olisivat myös ylpeitä tavasta, jolla Kriktilä jakeli korttejaan. Varmasti jokainen kortti oli sääntöjen mukainen, sillä Kriktilähän lukee sääntöjä kuin piru raamattua. Silti hän jätti paljon pahempiakin rötöksiä rankomatta korteillaan.
Joka tapauksessa… Vierasjoukkue vei pinnat mennessään. Ansaitusti tai ei, kukaan ei muista parinkymmenen vuoden kuluttua millainen ottelu oikeasti oli. Ei FC YPA:aa voi missään nimessä moittia, eikä syyttää. Joukkue pelasi reilusti ja kovaa. Ryhmä oli selvästi Kerhoa fyysisempi ainakin tässä kamppailussa. Oma juttunsa on toki se, että Kerhon riveistä olivat poissa telaketjuosaston miehistä Jukka-Pekka Salminen pelikiellossa ja Tiitus Lehtinen pikkuisen pipinä reitensä kanssa.
Kerho aloitti ottelun ihan kelpo tavalla luoden muutamia puolittaisia paikkoja. Marko Huttu pääsi laukomaan 21. minuutilla ja Henri Saranpää tulitti 26. minuutilla ihan mainiosti. FCYPA:n parhaat paikat tulivat erikoistilanteista. Joukkueen vaparit, kulmat ja pitkät heitot olivat myrkkyä isännille.
Ensimmäisen maalinsa vieraat tekivät kuitenkin maalivahti Roope Matsin pitkän avauksen jälkeen, jonka Tapani Yrjölä jatkoi päällään ahnaalle Marko Laitalalle. Vielä viime kaudella Ykkösessä GBK:n riveissä pelannut hyökkääjä käytti helteisestä säästä huolimatta paikkansa viileästi hyväkseen laukoen pallon verkkoon ottelun 38. minuutilla.
Eipä mennyt kuin kolmisen minuuttia ja pallo oli toisessa päässä pilkulla. Se, mitä tilanteessa tapahtui oikeasti on vain arvailujen varassa. Kauemmas näytti siltä, että pojat pistivät pystyyn pienimutoisen sylipainiottelun useamman karpaasin voimin. Todistajalausuntojen jälkeen rankkari saattoi hyvinkin olla oikeutettu tuomio, sillä kasan alimmaksi oli päätynyt rahtusen hintelää keskivertopopparia ryhdikkäämpi Petri Niemi. Lienee siis oikeutettua, että Kriktilä saa tästä vapauttavan tuomion. Pallon taakse asettui Henri Saranpää viimeistellen Kerhon historian ensimmäisen maalin Kakkosessa. Mikrofonin ääreen SPV:n peleistä draftattu Toni Kurkimäki sai kunnian huudattaa maalimusiikkina Billy Talentia ja peli oli tasoissa kellon näytettyä 41. minuuttia.
Toisella puoliajalla vieraat aloittivat Kerhoa hanakammin ja ylivieskalaisten sankariksi noussut Joni Pakola oli tehsä maalin jo 58. minuutilla. Kotijoukkueen maalilla Jyri Nieminen venyi kuitenkin hyvään torjuntaan.
Marko Huttu esitteli akrobaattisia taitojaan nappaamalla pitkän avauksen “koukkuun” 62. minuutilla. Valitettavasti pusku ei painunut ohi vastaan tulleen Roope Matsin ja peli jatkui tasanumeroissa.
Aikaisemmin TP-Seinäjoen väreissä esiintynyt Martti Saarela laukoi napakasti pallon päätymetsikköön 66. minuutilla ja vaihdosta kehiin tullut Kerhon Johannes Saranpää aiheutti tahdistimen häiriötä vierailijoille päästyään testaamaan Matsin refleksit vain neljä minuuttia myöhemmin.
Heti perään tuli toisen puoliajan paras paikka nuorelle Tommi Haanpäälle. Tommi pääsi nimittäin puskemaan noin kolmesta metristä täysin vapaana, mutta Matsi veti jälleen pidemmän korren. Mahtoi olla pelihousujen taskut korsia pullollaan, sillä hyvin pelasi Kuopion Palloseurasta Jyri Niemisen seuraajaksi hankittu Matsi läpi ottelun.
Ottelussa elettiin ratkaisun hetkiä erotuomari Kriktilän huomattua, ettei häntä ole huomattu kunnolla. Pelikello näytti 83. minuuttia kun Kerhon maalinsuulla nähtiin moinen härdelli, jonka päätteeksi Kriktilä nosti kortin taskustaan Jyri Niemiselle ja kiikutti pallon pilkulle. Jury is still out there, mutta viesti kertoi, että tuomio oli oikea. Hirvittää myöntää, mutta näinkin voi todella käydä joskus.
Vaikka valamiehistö raapisi edelleen tupeetaan, sitä ei tehnyt Joni Pakola, vaan kiitti kunniasta ja pukeutui rohkeasti sankarin viittaan ensimmäisen kerran laukoen pallon verkkoon. Ei siinä kaikki. Sama mies hieroi lisää suolaa vielä avonaiseen haavaan karkaamalla Denis Kostynchukin antaman vaparin jälkeen ihan omille teilleen. Kesäretkensä päätteeksi Pakola tulitti vieraat kahden maalin johtoon minuutti ennen ottelun loppua. Johan kivisti sydäntä.
Kerho osoitti kuitenkin sen, että selkärankaa löytyy, sillä lähes seuraavasta hyökkäyksestä pallo saatiin oikeaan laitaan Johannes Saranpäälle, joka tarjoili namupallon takatolpalle. Jere Jääskeläinen haki mielessään jo tuuletuskuviota siinä vaiheessa kun takaa tuli lapualainen katepillari Mikko Väänänen, joka tulitti pallon sellaisella voimalla verkkoon, että kenttähenkilökunta taitaa edelleen olla parsimassa nyörejä yhteen.
Myöhäinen kavennus oli kuitenkin vain balsamia siihen sykkivään haavaan, jonka ottelun paras pelaaja, Joni Pakola kahdella maalillaan aiheutti.
Arvaatko nyt ihan oikeasti, että miten paljon tällainen loppu raastaa sielua. No paljon. Niin paljon, että nauhuriakaan ei Marko Hutun kanssa voinut laittaa toviin päälle ennen kuin rumat sanat oli syljetty hehkuvan tekonurmen pintaan. Kirvelevä tappio ei juurikaan lämmittänyt.
Oli kai pelissä jotakin hyvääkin, mutta se on tutkittava syvemmän analyysin kautta esiin. Avaus ei siis Kerhon osalta mennyt lainkaan sen mukaan, millainen juoni oli laadittu.
Syitä on varmasti tyrkyllä ripakopallinen. Tehottomuus maalin edessä tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen. Paikkoja oli takoa taululle ihan erilaiset numerot. Vaikka vieraat tekivätkin kolme maalia, oli heillä selkeästi vähemmän ratkaisupaikkoja käytössään. Toisaalta, se kertoo myös siitä, että FC YPA ei ole lainkaan huono joukkue pystyessään hyödyntämään paikkansa tuolla prosentilla.
Ei kai sitä voi kuin syöksyä kohti uusia seikkailuja. On varsin luultavaa, että pistetilikin avautuu. Syytä ainakin olisi.
SJK: Jyri Nieminen (v), Jani Asuintupa (v), Petri Niemi, Jukka Ahola, Petri Huttu, Henri Saranpää (v), Mikko Kärki (68. Juha Etelä-Aho), Toni Kujala (60. Johannes Saranpää), Jere Jääskeläinen, Tommi Haanpää (79. Mikko Väänänen), Marko Huttu
Kuvagalleria op”
